Aktivointipeli: älä kokeile tätä kotona

Ostin talven pakkasia silmällä pitäen koirille aktivointipelin - joka on tässä taloudessa ihan ihka ensimmäinen laatuaan. Täytyy myöntää, että peli sai aikaan Luontoiltaakin parempaa viihdettä, mutta valitettavasti tappelultakaan ei vältytty. Dinalla kun on tapana suhtautua ruokaan melko kiihkeästi...

Dina pelasi ensimmäisenä. Taktiikalla "hajota ja hallitse" irtosi ensimmäinen kierros nameja, kun peli lenteli pitkin seinää. Toisella kierroksella neiti malttoi sen verran keskittyä, että peli pysyi paikoillaan. Lara oli aivan kuutamolla mutta silkalla tahdonvoimalla se onnistui liikuttelemaan luukkuja sen verran, että namit löytyi. Laralta ei ole koskaan vaadittu ajattelua ja keskittymistä, ja se kyllä näkyi... Samppa häkeltyi eikä ymmärtänyt koko pelin ideaa. Aikansa se jaksoi vinkua, mutta kun ei apuja herunut, vaari otti käpälät käyttöön. Kun peli piiloutui takaisin kaappiin, oli oven välissä kolme vaativannäköistä kuonoa huutamassa "LISÄÄ"!

Dina jatkoikin sitten aktivointiharjoittelua itsenäisesti seuraavalla viikolla minun ollessani töissä. Eräänä iltapäivänä kotiin tullessani kaikki mahdolliset ovet olivat auki, mukaanlukien koirien kaapin  (jossa oli mm. tuo himoittu peli sekä herkkuja) ovi. Kaapista oli kaiveltu sisältö lattialle ja pari pussia kuivattua kanaa oli kadonnut. Syyllistä ei tarvinnut kauaa etsiskellä, neiti Tuulikello ihan muina naisina meni olohuoneen matolle repimiensä pussinriekaleiden päälle makoilemaan. Jos se olisi osannut, se olisi viheltänyt. Ihmiset, harkitkaa tarkkaan ennen kun ostatte aktivointipelejä...

I bought an activation game for the dogs. I'm not familiar with these kind of toys, but it may be useful in winter when it's too cold to go outside. Everyone was allowed to play on their own turns. Dina tried to broke the game by throwing it into wall (but on the next round she got the idea). Lara didn't have a clue what she was supposed to do, but by accident she managed to get the dainties. It was very clear that nobody has never demanded her to do nothing, so she didn't know what to do. Samppa was also confused and didn't get the idea quite clear, but when whining didn't help, he used his paws.

Next week, while I was at work, Dina had a little personal activation practise. When I came home, she had opened almost every door in the apartment - including a door of a locker where I keep all the dog equipment, including dainties. I noticed right away that a package of dried chicken was missing. Well, the racketeer revealed herself by lying down at the livingroom carpet, on shreds of the chicken package. If she had known how to whistle, she had done that. People, please consider before buying activation games...