sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joululomalla

Tänä vuonna pääsin kerrankin aloittamaan joululomani ajoissa, ja edessä on kolme viikkoa ihanaa vapautta! Heti loman alkajaisiksi pakkasin koirat ja muun omaisuuden autoon ja lähdimme joulun viettoon ystäväni Päivin luo Kuhmalahdelle. Tiedossa on viikoksi ihanaa joutenoloa, ulkoilua, hyvää ruokaa, takkatulta ja muuta mukavaa. Päivillä on myös seitsemän lammasta, jotka hän luonnollisesti jätti kotiin lähtiessään itse laumoineen joulunviettoon... Hassuja eläimiä nuo lampakset, ruokkimaan mennessä osa siirtyy sivumpaan hiukan paheksuvan näköisinä, osa hyökkää ruuan kimppuun ja osa tulee kerjäämään rapsutuksia.

This year I started my Christmas vacation already a week before - and there'll be three weeks of sweet freedom! On a first day of my holiday, I packed dogs in the car and we drove to my friend Päivi, who lives in Kuhmalahti countryside. She had planned to spent Christmas in her parents, so we went there to keep the house warm and to feed her sheep. The sheep are so funny!




Koirat ovat suhtautuneet lampaisiin oikeastaan kukin hyvin luonteelleen ominaisesti: Sampo ei halua tutustua, Lara ei ymmärrä, Inna haluaisi leikkiä ja Dina ehkä mieluiten tahtoisi syödä ne. Kaikki kuitenkin ovat pysyneet omilla puolillaan aitaa, lampakset ehkä kuolevat nauruun kun ihmettelevät tyttöjen hillumista pihalla. Huomaa kyllä että kelit eivät ole sallineet irtijuoksua, sen verran päätöntä kouhotusta on meno ollut. Lämpötila on nyt viikon verran ollut tukevasti plussan puolella, eli kaikki vähäisetkin lumet ovat kadonneet ja joka paikassa on vain mustaa kuraa. Joulufiilistä ei oikein ole, mutta eipä ainakaan ole jäätikköä. Koirat ovat ilmeisen tottuneita kaupunkielämään ja siihen, että sisälläkin ollessa ne näkevät minut jatkuvasti. Täällä kun on neliöitä ehkä neljä kertaa enemmän kuin kotona, ne eivät samalla tavoin pysty sohvalta käsin vahtimaan minua, ja koko ajan kun puuhaan ja liikun, kaikki neljä kipittävät perässä. Mahtaa väsyttää moinen kyttääminen.

The dogs have behaved with the sheep according to their nature. Sampo doesn't come near, Lara don't seem to understand, Inna wants to play and Dina would rather eat them. Everyone has stayed on the right side of the fence, and I bet the sheep are laughing themselves to death watching the girls go crazy on a big yard. The weather has been so poor that they haven't been running free for about a week. Right now there is no snow or ice anywhere - either a Christmas feeling... But the dogs are happy, and so am I. Inside, there is about four times more space than we have at home, and I noticed that the dogs are very busy keeping an eye on me. They can't do it by lying on the couch as home, so they must move everytime I move. They must be tired.

Tänä vuonna ei tarvinnut lavastaa joulukorttikuvaa... Lämpöistä joulua kaikille!
This year I didn't have to make a stage for a picture for the Christmas card... Have a nice and warm Christmas!

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Äidit, isät ja tyttäret

Jaksan lähes päivittäin ihailla koiriani - varsinkin tyttöjä - jotka muistuttavat omia vanhempiaan niin äärettömän paljon. Pidän tästä piirteestä erittäin paljon, koska kaikkien tyttöjen takana on upeita koiria. Seuraavassa pieni kuvapostaus aiheesta, osa kuvista on lainattuja.

I'm amazed how much my dogs - specially the girls - remind their parents. I love this feature, because I admire these dogs in their pedigrees. Here's a little post with family pictures, some of them are borrowed.

Dina

 Tämä kuva ilmentää täydellisesti Dinan perusilmettä ja olemusta
This pic describes perfectly Dina's character and attitude

 Joitain ilmeitä sekä suurin osa luonteesta on selkeästi tullut Filalta
Some features and the most of her character are clearly from Fila

 Kuva: P. Jutila
Kropaltaan Dina muistuttaa todella paljon isäänsä Cocoa
Dina has very similar body structure than her father Coco

 Kuva: Kennel Tuulikellon
Hämmästyttävin yhdennäköisyys kuitenkin löytyy Dinan ja Musti-mummon (Coco emän) väliltä!
The most, Dina reminds her grandmother Musti (Coco's mom)!

Lara

Lara on sievä tyttö
Lara is one pretty girl

Lara muistuttaa ulkonäöltään todella paljon emäänsä Bellaa, runko on ehkä aavistuksen pidempi, mutta pää ja ilme ovat samat. Valitettavasti minulla ei ole Bellasta kuvia, koska Bella nukkui pois kesäkuussa 2013 vaikean varvasvamman vuoksi.
Lara reminds her mother Bella, her body is slightly taller, but the head and expression are the same. Unfortunatelly I don't have pics of Bella, because she had to be euthanized in June 2013 because of a serious toe injury.

 Kuva: A. Oljemark
Laran äiti Bella ja isä Luikkis. Isänkin ilmeestä löytyy yhdennäköisyys, mutta erityisesti luonnepuoli on isän peruja koska niin isällä kuin tyttärelläkin on joskus valot päällä ilman että ketään on kotona...
Lara's mom Bella and dad Luikkis. There are similarities in the expressions, but also most of Lara's character is herited from her father. They are both very happy, but not so clever...

 Inna

 Kuva: A. Ruotsalo
Inna on varsin iloinen tyttö
Inna is one happy happy girl

Kuva: D. Hense
Inna on ihanan Lizzy-äitinsä täydellinen kopio ilmettä myöten
Inna is a perfect copy of her sweet mom Lizzy, with the "Lizzy-look".

Isä Arapaho (vas.) on käytökseltään ainakin näin vanhemmiten hiukan hillitympi kuin hulivili tyttärensä, mutta ilmeessä on paljon samaa.
Dad Arapaho (left) is much more calm and sophisticated than his daughter - at least now in this age. Yet, the expression is the same.

Dina ja Inna ovat serkuksia, eli Angel (vas.) on molempien mummo. Vielä on vaikeaa sanoa, muistuttaako kumpikaan tytöistä isoäitiään, mutta ainakin Fila ja Lizzy ovat hyvin samanoloiset, ja erityisesti Fila muistuttaa kovasti äitiään.
Dina and Inna are cousins, so Angel (left) is their grandmother. It's hard to say whether the girls remind her, but Fila and Lizzy are very much alike, and specially Fila is like her mom.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Laiskottelua

Ollaan kyllä koko porukka niin kiinnijuurtuneita sohvaan että oikein hävettää. Kelit ovat vaihdelleet lähes päivittäin vesisateesta auringonpaisteeseen ja pakkaseen, joten lenkkeile nyt siinä sitten. Lapsi-paroilla ei edes ole kunnollisia (ja samanlaisia) takkeja! Noo, ehkä me olemme lepokautemme ansainneet...

Lara käväisi Jyväskylän näyttelyssä melko laihoin tuloksin. Arvostelu oli tällainen: "Pleasing head and expression. Quite refined. More italian greyhound-type. Pasterns too sloping. Could have more muscles and bend of stifles". H (Tuomari Marjorie Martorelli) Ei ollut Larppinen jenkkitädin mieleen, liian pieni ja kippura ja vielä lihaksettomat kintutkin. Sinällään tällä ei ollut väliä, koska Larallahan on jo CACILiin oikeuttava näyttelytulos Porista.

Inna-Ilona vietti ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Lahjaksi lapsi sai aktivointilelun, joka kuitenkin mitä ilmeisimmin on vähän liian vaikea tälle piiloblondille... Dina on hoidellut herkut parempiin suihin tästä lelusta eli ei se sentään hukkaan mennyt. Ensimmäinen juoksu antaa vielä odottaa itseään, mutta huomaa hyvin kuinka sen kroppa on jo aikuistunut. Varsinainen kaunotar!

Dinan kanssa on ahkeroitu agilityn parissa, ja edistymistä on tapahtunut. Kontaktiesteille otettiin avuksi länget, ja ne näyttäisivät toimivan mainiosti. Aiemmin Dinalla oli tapana kaahailla kontaktien yli, mutta nyt se keskittyy selvästi enemmän. Etenemme juoksukontaktimetodilla, koska meidän kummankaan hermot eivät kestä enää yhtäkään 2on2off -hinkkaamista. Katsotaan mihin saakka tämä kantaa... Kepeillä on päästy jo verkoista eroon, mutta jatketaan 6 kepillä suoritusvarmuuden ja koiran itsenäisen suorittamisen vahvistamista. On päiviä, jolloin kaikki sujuu, ja sitten on päiviä, jolloin ei suju. Jännää on se, että koskaan ei voi tietää etukäteen kumpi päivä on käsillä. Ohjauskuvioissa on vielä itsellä iso työstäminen, liikaa tulee vielä heilumista ja ristiriitaista käskytystä koiralle. Unohdan joka viikko, kuinka tarkkaan Dina minua oikein lukeekaan. Onneksi meillä on enimmäkseen aivan super-hauskaa. Oli todella antoisaa olla seuraamassa JATin kisoja viime viikonloppuna, pääsi näkemään monenmoisia koirakoita ja upeita suorituksia. Jospa niillä fiiliksillä jaksettaisi työstää kotiläksyjä...

We've been a bit lazy during these past few weeks. It's been raining on one day and freezing cold and sunshine on the other. 

Lara visited Jyväskylä INT dog show in 17th Nov. There's nothing to tell about, her chritique is above. She's too slim and small, so the judge gave her only Good. Much happier was 21st Nov., when we celebrated Inna's 1st birthday! She is one happy happy fluffy whippet, who unfortunatelly had a present - an activation toy - which was too much for her happy little brain! Luckily, Dina helped on eating the sweeties from it. I just love Inna, she looks better day by day - a real beauty. We're waiting for her first heat to come.

I've been practising agility with Dina, and I guess we're progressing. There's still some minor problems, but we're having so much fun together. I'm still too slow and I forget every week how precisely Dina follows my moves and body language.





Joulun tuloa odotellessa voi vaikkapa tehdä muutamat koirantakit. Tästä kasasta on syntymässä lämmikettä niin omille kuin sukulaisillekin...

While waiting for Christmas, I have some dog jackets on the stocks...