lauantai 22. marraskuuta 2014

Tilastollisesti melko pätevä

Tämä aika vuodesta on todellista tilastojen kulta-aikaa, noin harrastusmielessä. Örnin Penan kokoama SuomiCup -tilasto on tietysti kaikkein jännittävin, sen perusteella kutsutaan ensi vuoden ensimmäisiin arvokilpailuihin edelliskauden parhaat koirat. SuomiCup -listan pistelaskussa otetaan huomioon koiran neljä parasta kilpailua, ja sen sijoitus ko. kisoissa jaetaan osallistuneiden koirien määrällä. Saadut desimaalit lasketaan yhteen, ja koirat rankataan tämän luvun perusteella järjestykseen. Innalla meni viime kauden kotimaan kisat "ihan kivasti", listalla sijoitus 4. ja Inna siis tulee saamaan kutsun SuomiCupiin ensi keväänä. Täten kaikki tytöt ovat kisanneet SuomiCupissa, Dina kahdesti (2012 voitto, 2013 hopeaa) ja Lara kerran (2014 pronssia). Ei voi kuin olla ylpeä! Myös Whippet-harrastajien Vuoden maastojuoksija -listauksessa (julkaistaan aikanaan Whippet-Harrastajien nettisivuilla) Inna pääsi 10 parhaan joukkoon (listalla sekaisin kaikki kokoluokat ja sukupuolet), Vuoden maastojuoksijatulokas -listalla sijoitus on peräti 5.! Whippet-Harrastajien pistelaskussa painotus on WH:n omissa maastomestaruuksissa, myös arvokilpailuista saa korkeammat pisteet. Innan sijoitus on huikean hyvä siihen nähden, että se ei osallistunut WH:n maastomestaruuksiin eikä SMM:iin...

Tänään oli muitakin juhlan aiheita, sillä juhlistimme Innan 2-vuotissyntymäpäivää. Uskomattoman nopeasti on kaksi vuotta kulunut, tuntuu kuin vasta ihan äsken olisin lentänyt Düsseldorfista kotiin tuon pienen, pörröisen, huutavan, tiikerinpentua muistuttavan pienen eläimen kanssa. Inna on kyllä upea koira, aina iloinen ja reipas, juoksuhommissa aivan verraton harrastuskaveri! Kiitos Dianelle tästä kultakimpaleesta!


Pystykorvaisesta höpöhauvasta on tullut nätti neiti

The ranking lists for season 2014 have been published. On SuomiCup -list, Inna is on 4th place. On each dog, four best results will be calculated by dividing one's placement by the number of dogs in the race. Those numbers will be added together: the dog with smallest number will be the winner. The top dogs of season 2014 will be invited on SuomiCup -race, which will be the first race of season 2015. All my girls have been invited there: Dina on 2012 (1st) and 2013 (2nd), and Lara on 2014 (3rd). The other "Best of" -lists, made by the Finnish Whippet Club, seems also pretty interesting. On the list of "Best Coursing whippet" (all sizes and sexes mixed) Inna is #9, and on the list of "Coursing Rookie" she is #5! The most highest points are given on prominent matches and Finnish Whippet Club Championship -races. Inna didn't participate on either of them, so her placement on the list is very good!

Today we also celebrated Inna's 2nd birthday. It's amazing how time flies! It feels like yesterday when I flew back home from Düsseldorf with that small, fluffy, noisy, tiger-look-a-like little puppy. She is so wonderful little whippet, allways happy and yet the best racing whippet! Thank you Diane for this piece of gold!

tiistai 4. marraskuuta 2014

Juhlahumua



Synttärikimaran aloitti Dina, joka juhli jo viidettä merkkipäiväänsä. Uskomatonta, että siitä on jo niin pitkä aika! Lämpimät onnittelut myös siskoille Suomeen sekä Derracolle ja Dizzcolle Ruotsiin - ja lämpimät ajatukset sinne pilven päälle myös! Sankarimme juhli perhepiirissä lohi-sika-nauta-kermaviili -kakulla. Seuraavaksi pääsemmekin kilistämään Innan 2v merkkipäivää, sekä Larpin 3v synttäriä helmikuussa. Sitä ennen toivon mukaan syntymäpäivänsä näkee eräs muu porukka...

Dina celebrated her 5th birthday - it's absolutely amazing how time flies! Warm congratulations also to sisters here in Finland, and Derraco ond Dizzco in Sweden - and also sisters over the rainbow. Our birthday girl celebrated with her family, the cake was made of salmon, cow and sour cream. The next b-day will be Inna's and then Lara's in February. Hopefully we'll celebrate someone elses' birth before that...

perjantai 17. lokakuuta 2014

Katsaus kuluneeseen kauteen

Nyt on virallisesti pantu pillit pussiin tämän kauden juoksuhommista. Syyskuun lopulla Inna kävi "hakemassa" vielä neljännen Suomen SERTinsä Kartanolta KV-maastoista. Hienon alkueräjuoksun jälkeen Inna oli kolmantena vain muutaman pisteen päässä ykkösestä, mutta jotain tapahtui finaalissa ja siitä tuli surkeat pisteet, jotka tiputtivat sijoitusta muutamalla pykälällä. Lopputuloksissa Inna oli 6/37, pisteitä 479. Ihan kivaan oli siis tyytyminen tällä kertaa (kirjoitan näin siitäkin huolimatta, että eräs harrastajakollega veti porot nokkaan erään toisen harrastajan puolivillaisesta heitosta liittyen koiran suoritukseen ja siihen, voiko olla täysin tyytyväinen siihen "ihankivaan" vaikka tietää koiran yltävän parempaan. En tarkoita missään nimessä tällä dissata kenenkään suorituksia. Ottakaa herneet pois nenästä, ne vaikeuttavat hengittämistä!). Seuraavana lauantaina Inna juoksi Team Racessa viimeisen ryhmäkoejuoksunsa 350m matkalla hyväksytysti, eli nyt on myös projekti "Ratakirjat" hoideltu! Samalla reissulla moikkailtiin Larpin pentuesisaruksia (6/8 paikalla), lisäksi Lara uusintamitattiin 47,3cm korkeaksi, eli KV-luokissa jatketaan.

Our coursing/racing season is now officially over. Inna had her last (INT) coursing competition in Helsinki at the end of September. After the first round, she was placed 3rd only few points behind the leader, but something happened in the second round, and her placement at the final results was 6th with 479pts (CAC). Nice job, though. A week after that, Inna ran her last lisence run for the racing lisence succesfully - all the targets have now been met! In Tampere we also met 5 out of 7 Lara's litter mates (see pic below). It was a very nice meeting! Lara was re-measured, she is now officially 47,3cm.

Videon kuvasi Mikko, kiitos!

 Blackbitch's treffit: vas. Saku, Ricky, Lara, Rene, Ebba (sekä siskopuoli Ettan) ja Timppa. Kuvasta puuttuvat vain Helmi ja Frankie. Oli kiva nähdä, hienosti Oulun pojat juoksivat ja molemmille SERTK. Ensi vuonna saadaan siis uusia valioita! Kuvan otti Mikko.
Blackbitch's reunion in Tampere: from left Saku, Ricky, Lara, Rene, Ebba (and half-sister Ettan) and Timppa.

Tämän kauden tuloksilla kyllä kelpaa vähän paukutella henkseleitä!

* Dina FI KVA-M
* Lara FI & EE KVA-M, FI KVA-R
* Inna 4*SERTK FI, SERTK NO, SERTK SE, CACIL, ratakirjat

Couldn't be more happier with these:
 
* Dina FI LC CH
* Lara FI & EE LC CH, FI R CH
* Inna 4*CAC from Finland, CAC from Norway, CAC and CACIL from Sweden, also Racing Lisence approved

 

Dinan muiden harrasteiden osalta tämä vuosi meni aikalailla persiilleen toukokuisen varvasvamman vuoksi. Oltiin agista tauolla 10 viikkoa eikä sinä aikana tehty mitään muutakaan, eli myös hyvin alkanut BH-treeni valui hukkaan. Osittain tämän vamman ja siitä seuranneen kelkastaputoamisen seurauksena päätin, että jätetään agi nyt toistaiseksi odottelemaan uutta inspiraatiota. Toisekseen, olen vain kovin onnellinen siitä että mitään vakavampaa ei ole tapahtunut, viimeisissä treeneissä kun Dina vähän kohelsi renkaan kanssa... Agi on aika raju laji etenkin noin pienelle maksikoiralle, otetaan talvi levon kannalta ja ensi vuonna on taas uudet kujeet!

Dina didn't get any results from her additional avocations, due to her toe injury in May. Righ now we're having a period of reflection from agility, there are some unsolved problems. Dina is so fast but sometimes quite uncontrollable, so there is a big risk for a serious accident. Right now, I'm just happy nothing truly serious has happened! Now we're having a proper winter holiday, and we'll get back in business next year!

maanantai 22. syyskuuta 2014

Lara minkä teit!

Ajeltiin syyskuun lopulla Ouluun Kuninkuusjuoksuihin koittamaan, kantaisiko onni vielä yhden kisan verran. Vaikka varsinaista menestystä ei tullutkaan, reissun tavoite saavutettiin ja Lara juoksi viimeisen FI KVA-R -titteliin vaadittavan kv-ajan! Aivan mahtava fiilis! Kannatti herätä kuudelta ja ajaa 350km...

At the end of  September, we travelled to Oulu for the Track Racing Long Distance Championships. Even though there was no great succes for us, the main goal was reached and Lara gained her last A-class time (R CAC) for her Racing CH title! So great! It was worth waking up at 6 a.m. and drive 350km...


 JK alkuerä 480m / 33,57 SERTK, FI KVA-R
(Kuva Heidi Koivula)
Lara (kelt.) oli lopulta B-finaalin 5/5 (Kuva Heidi Koivula)

Samalla reissulla kisan jälkeen Inna suoritti soolokokeen hyväksytysti. Innan tie ratajuoksijaksi ei ole ollut ihan itsestään selvä, mutta harjoittelu on selkeästi tuottanut tulosta. Inna lähti kopista heti kun veräjä aukesi, suoraan kiskolle ja sisärataa koko matka maaliin. 280m taittui aikaan 20,17. Pitipä ihan irrotella vieheestäkin. Kiitos asianosaiselle kopitusavusta! Katsotaan saataisiinko ryhmät vielä loppukauteen...

After the race, Inna got her first lisence run approved. Her way to racing dog hasn't been so self-evident, but clearly the practise has been working. Inna hit the box quite good and ran all the way right next to the rail. Her time on 280m was 20.17. I had to use some power to get her off the lure. Thanks for help, folks! We'll see if she'll run the rest of the lisence runs before the season ends...

Kuvat Heidi Koivula

torstai 18. syyskuuta 2014

Tampere, MM-ratakisat

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna juostiin Tampereen Kaupissa rata-MM-kisat. Itse puuhailin kaksi päivää järjestäjähommissa, tytöt olivat mukana vain seuraneiteinä - ja toki tapaamassa kauan odotettuja vieraita Hollannista!

On the first weekend of September, there was the Track Racing World Championships in Tampere, Kauppi. I was working there for the weekend, and girls were just keeping company - and of course meeting long-waited guests from the Netherlands!

Riina Lummekari otti porukasta ihania kuvia
Riina Lummekari took some amazing pics

 Äiti ja tytär, Finlady v. Dia-Robinne ja Tuulikellon Dinaco

 Fila ja Dina

 Äidit ja tyttäret: Inna v. Dia-Robinne, Frizzy-Lizzy v. Dia-Robinne, Finlady v. Dia-Robinne ja Tuulikellon Dinaco

 Äiti ja siskot: Izzy-Lizzy, Frizzy-Lizzy, Iriana ja Inna

 Iris ja Inna ovat kuin kaksi syötävän suloista marjaa!

 Inna ja ihanainen äippänsä Lizzy

Myös Laran tuleva sulhaspoika Peter (Wall-E of Goldenblue) oli mukana, ja saimme myös muutamia ihania kuvia tulevasta pariskunnasta:

Also Lara's fiance Peter (Wall-E of Goldenblue) was there, and we had some lovely photos of this couple:
 



Itse kisaan osallistuivat Innan siskot Iris ja Troela sekä kämppis Lea (Gossy-Possy v. Dia-Robinne), Peter kilpaili urosten sarjassa. Kukaan ei harmiksi päässyt semifinaaleja pidemmälle, mutta kaikki juoksivat erittäin hyvin ja sijoittuivat puolen välin paremmalle puolelle. Tulokset lähdöittäin Kilpailutietojärjestelmässä. Oli kyllä aivan mahtava viikonloppu, oli kiva tavata muita harrastajia ja katsella upeita suorituksia. Onnittelut vielä kaikille!

Inna's sisters Iris and Troela and their roommate Lea (Gossy-Possy v. Dia-Robinne), plus Peter participates in the World Championships. Unfortunatelly no one made it further than the semi finals, but everyone ran very nicely and they all were placed in the better half. Results by start on Result System. It was such a nice weekend, it was awesome to meet other sighthound people and watch great races. Congratulations to all!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Tuliaisia Turusta

Turku on tullut tutuksi tässä viime viikkojen aikana, maanantaina 25.8. ajeltiin satamasta kotiin ja lauantaina 30.8. käytiin ekaa kertaa kisaamassa Vätin radalla. Tämä oli puhdasta taktikointia, tytöt kun ei mitään kovin nopeita ole, ja Vätti on rankattu ns. hitaaksi radaksi eli kv-rajat ovat korkeammat. Tavoitteena oli edes Laralle SERTK. Tavoite täyttyikin, Lara juoksi hitaalla hiekkaradalla 480m aikaan 33,56s (tulokset Kilpailutietojärjestelmässä), joka hipoi sen edellisviikkoista ennätystä Kartanolla! Dinakin juoksi kivasti, mutta alkukesän loukkaantuminen ja pitkä sairasloma ovat vaatineet veronsa eikä vauhti oikein riitä. Koira kuitenkin tuntuu tykkäävän, ja sen tekniikka paranee koko ajan - ja mikä tärkeintä, varvas on kestänyt sekä monttujuoksentelut että kisaamisen. Olen todella tyytyväinen kumpaankin, erityisesti Laraan, se vaikuttaa toipuneen kiimasta hyvin ja oikeat juoksulinjatkin alkavat löytyä. Harmittavasti kausi alkaa kyllä olla jo paketissa, jäljellä on enää Kunkut ja TeamRace, mutta jospa jommasta kummasta vielä yksi SERTK-aika heruisi ja saataisi tulevan äipän titteliriviin vielä FI KVA-R...

A week after we got back home from Sweden-trip, we travelled to Turku again - this time for racing competition in Vätti track. Our target was reached, when Lara ran a very nice time 33,56 on 480m! It was only 0,06sec slower than her PB in Tuomarinkylä two weeks ago. I'm very pleased for both of my girls.

 Tyttöjen juoksun (Lara sin., Dina valk.) kuvasi Riina Lummekari, kiitos!

Inna on harjoitellut ratajuoksua ahkerasti sekä seuraamalla aidan takana että juoksemalla etusuoraa. Nyt on kaikki Suomen radat kokeiltu, kun kisan jälkeen Inna juoksi avoimen kopin läpi etusuoran - ja aivan mahtavasti juoksikin! Anne oli jälleen lähetysapuna, ja nyt oli meno ihan erimoista kuin alkukesästä, ei meinannut pikkulikka pysyä käsissä... Aika näyttää vieläkö tälle syksylle niitä kirjoja kokeiltaisi?

Inna had a little practise also, and now she's getting to the point! Maybe we'll try some lisence runs for her?


Vielä muutama Riinan ottama kuva Kartanon "vesijuoksukisoista" edellisviikolta (Lara sin, Dina valk):
Here are some pics (taken by Riina) of girls from last week at Kartano track, Helsinki. Lara on blue, Dina on white:







tiistai 26. elokuuta 2014

Ruotsin valloitus

Moninaisten sattumusten summana pidin loppukesälomani elokuun loppupuolella, ja tottahan "kesäloma" tarkoitti (jälleen) yhtä hullua päähänpistoa...

Turneemme alkoi keskiviikkona 20.8. Helsingin Tuomarinkartanon radalta. Olin ilmoittanut mustat tytöt HVK-Cupiin 480m sijoituslähtöön. Kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa, kirjaimellisesti: puoli tuntia ennen kisan alkua ukkosti ja vettä tuli kuin erään naisihmisen hanurista. Kisan alkuun sade sopivasti taukosi ja tyttöjen lähtö saatiin juostuksi lähes kuivin taminein. Olosuhteista huolimatta Lara paransi omaa 480m ennätystään, uudet numerot 33,50s ja kolmas SERTK! Dina ei tällä kertaa kv-rajaa alittanut, mutta ihan kivasti kulki juoksu. Tyttöjen lähdön jälkeen taivas sitten repesikin lopullisesti, ja loppukisa jouduttiin perumaan. Joskus käy tuuri oikeissa kohdissa!

Due to several coincidences, I spent the rest of my summer vacation at the end of August. Surely this ment (again) something crazy...

First, the black girls ran at Helsinki, Tuomarinkartano track racing competition on 480m. The weather was poor, there was a thunder storm just before the race started. Luckily it was over before the girls start. Lara did a fantastic job, new PB 33,50 on 480m! Dina had a nice run too, but the time wasn't best of her. Later the weather got worse, and the rest of the races got cancelled. Sometimes I have luck!

 Torstai kuluikin näissä merkeissä / Thursday went like this

 On the road!

Varsinaisen retkemme päämäärä oli Göteborgin pohjoispuolella sijaitseva Lycke ja kansainväliset maastokisat. Matkalla pysähdyimme yökylään Annen ja Jonaksen luona, olipa ihanaa nähdä taas! Tuhannet kiitokset vielä! Lauantaina ajelimme Kungälviin, jossa yövyimme ihanassa hostellissa ihan oikean linnan takapihalla!

Our aim was Lycke, which was located north from Göteborg, and the INT LC competition. We stayed overnight at Anne and Jonas, thank you so much! It was so nice to see you again! On Saturday we drove to Kungälv, where we slept at the backyard of a real castle!




Sunnuntaiaamu koitti yllättävän äkkiä. Kuuden maissa olimme jo kisapaikalla, mutta sitten eivät hommat menneetkään niinkuin Strömsössä. Muutaman erittäin jännittävän käänteen ja usean tunnin odottelun (ja parin kahvikupillisen) jälkeen päästiin kuitenkin viimein itse asiaan. Tytöt juoksivat lähes peräkkäisissä lähdöissä, mutta onneksi sain parikin mieshenkilöä avuksi! Kiitos asianosaisille! Keliolosuhteet vaihtelivat auringonpaisteesta kaatosateeseen, eikä ilman teknisiä ongelmiakaan selvitty. Lopulta melkoisen odottelun jälkeen kilpailuttajille ilmoitettiin, että kisassa juostaan vain yksi kierros, eli palkinnot jaetaan alkuerätulosten perusteella.

Sunday morning came very quickly. Around 6 am we were at the coursing place, but then the things didn't go so smooth. Afterall (and after several cups of coffee), the girls got to the field. Their starts were close to each others, but luckily I had extra hands! Thank you! There was also some tecnical problems, and after a long wait we got the information that the prizes are given according to the results of the first round.

Sitten putosikin varsinainen pommi: Inna voitti nartut, ja sai SERTin ja CACILin!!! En ollut uskoa korviani (ja silmiäni, koska näin Innan kirjan pinkan alimmaisena...)! Minun pieni raidallinen lelutiikerini, meni ja voitti! Pari kyyneltäkin siinä taisi vierähtää. Innan velipoika Isac korjasi potin urosten sarjassa (tosin ilman CACILia, koska Isac juoksi kansallisessa luokassa koska sillä ei ole vielä Ruotsin sääntöjen mukaista mittaustulosta). Aivan mahtava päivä sisaruksilla!!

Then the real bomb exploded: Inna won the whippet female class with CAC and CACIL!!! I couldn't believe my ears (or eyes, because I saw Inna's license book at the bottom of the book pile...) My sweet toy tiger! There was a couple of tears too. Inna's brother Isac won the male class (though without CACIL, because of a lacking measurement result). What a day!!!


 

Maanantaiaamuna aikaisin olimme Tukholmassa laivajonossa, ja tiistaina iltapäivällä kotona. Olipahan reissu kaikkine mutkineen, mutta erinomaisen hyvä sellainen! Kiitos kaikille meitä reissun aikana majoittaneille tai muuten viihdyttäneille tahoille. Samana viikonloppuna juostiin SM-maastot, joista valitettavasti saimme melko ikäviäkin uutisia. Lämpimät osanotot asianosaisille <3

Early monday morning we were in Stockholm, and tuesday afternoon at home. What a trip, with all possible turns, but a very good one! Thanks to those who accomodated and entertained us during our trip. On the same weekend there was LC Finnish Championship, which didn't have so pleasant results. Warm sympathies to all litigants, so sorry for your loss.

tiistai 12. elokuuta 2014

Oikomishoidossa

Sosiaalisessa mediassa käydään kuumaa keskustelua harrastus- ja urheilukoirien huoltamisesta, mikä on tärkeää, tarpeellista tai turhaa. Itse olen nyt parin vuoden ajan käyttänyt koko porukan säännöllisesti pari-kolme kertaa vuodessa osteopaatin käsittelyssä, ja siitä on ollut hurjasti apua. Lisäksi hieron koko porukan itse muutamia kertoja kuukaudessa, arkirutiineihin kuuluvat lisäksi venyttelyt sekä erilaiset päivittäin annettavat lisäravinteet. Ongelmallisimmat tapaukset omassa porukassa ovat/olivat Sämpy-vainaan kipuileva kaularanka, pappakoira kun ei pahimmillaan saanut päätään käännettyä. Dinalle säännöllinen huolto on myöskin tarpeen, koska sen vasen silmä on sokea ja se liikkuu sen vuoksi jo lähtökohtaisesti vinossa. Lauman nuorimmaiset ovat käyneet näytillä lähinnä varmuudeksi, ja joka kerralla on pientä hienosäädön tarvetta ollutkin.

Tänään matkasimme jälleen Pohjanmaalle "päiväkahville" Jaana-Kaisan luo Tmi Terveystassuun. Dinan etupää on kuormittunut agiharrastuksen myötä hyvinkin paljon, ja jälleen löytyi lukkoja C-Th -rangan ylimenoalueelta. Lisäksi Dinalla on lanneselässä yksi vakiopaikka, joka vaatii oikomista. Bonuksena tarkastettiin vielä toukokuussa vammautunut takajalan varvas, joka vaikutti parantuneen hyvin. Pientä fleksiosuunnan liikerajoitetta nivelkapselin vaurioitumisen seurauksena on havaittavissa, mutta ei mitään sellaista mikä rajoittaisi harrastamista. Pientä löysyyttä on havaittavissa ylempänä kinnernivelessä, odotettavissa on että jompaan kumpaan kehittyy myöhemmin nivelrikkoa, mutta hyvällä oheishuollolla sekä nivelvalmisteiden käytöllä koiralla on edessään vielä paljon aktiivisia vuosia. Kovalla käytöllähän tuo koira on ollut, että sikäli en ole yllättynyt.

Inna on käynyt Jaana-Kaisan käsittelyssä vasta muutaman kerran eikä aiemmilla kerroilla ole mitään isompaa löytynyt. Innalla on selkeästi jäntevämpi lihaksisto kuin mustilla tytöillä, joten hiukan jännityksellä olen sen kilpailu-uran aloitusta seuraillut (lähinnä siksi, tarvitseeko se tiheämpää huoltoa kuin muut), mutta C-Th -ylimenoalueen muutamaa fasettilukkoa lukuunottamatta Pikkutiikeri oli oikein hyvä. Sikäli iloisesti yllättävää, koska Inna on kovin liikkuvainen ja vauhdikas tapaus. Kaulalta tosin löytyi melko tuore lihasvamma, mutta se on jo onneksi paranemaan päin.

Lara on kudostyypiltään selkeästi pikkuserkkujaan joustavampi, eikä nytkään löytynyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Kesäkuinen lihasjumiepisodi tosin oli jättänyt jälkeensä lannerankaan sekä hännänjuureen (...?!) lukkoja, mutta nekään eivät olleet pahoja. Saamme siis hyvillä mielin lähteä Ruotsinvalloitukseen ensi viikolla! Kiitos Jaana-Kaisalle jälleen porukan oikomisesta!

 

Today we travelled to Western Finland and the girls met osteopath Jaana-Kaisa in Tmi Terveystassu. They usually have an osteopathic treatment 2-3 times per year, in addition I massage them a few times per month. Dina usually has some tightness in her neck, and there was some also this time. Her injured toe was also taken care, and it seemed fine. There is a high possibility of osteoarthritis in her older days, but with a regular treatment and dietary supplements she has many active years left. Inna has tight muscles, but there was only minor tight spots in her spine - which was a pleasant surprise, because she moves so much. Lara usually doesn't have bigger problems, this time either, even though she had lower back pain earlier this summer. So, we've got permission for the "Sweden Conquest" next week!

lauantai 9. elokuuta 2014

Agiavautumista

Jos muilla osa-alueilla harrastusrintamalla meneekin ihan kohtuullisesti, agilityssä sen sijaan uimme Dinan kanssa syvissä vesissä. Keväällisen varvasvamman vuoksi olimme pois treeneistä pari kuukautta, joka sitten valitettavasti näkyi suorituksissa... Harmittaa, tavoite oli päästä kisaamaan syksyllä, mutta eipä tilanteelle oikein voi mitään. Uusia ongelmia tuntuu pompsahtelevan esiin, milloin se on joku yksittäinen este, milloin ohjaus, milloin koirasta johtuva. Viimeisimpänä kirsikkana tähän katastrofikakkuun totesimme yhdessä kouluttajamme kanssa Dinan hyppytekniikan melko karmeaksi - sitähän se on aina ollut, mutta parin viikon takaisissa treeneissä Dina veti huolella päin rengasta, ja minä lähdin itkua nieleskellen treeneistä. Treenin puutteestahan se enimmäkseen johtuu, mutta se ei poista sitä tunnetta, joka tällä hetkellä on koko lajia kohtaan: syvä epätoivo ja ankara v-harmitus. Täytynee ryhtyä toimenpiteisiin kunhan tytöt käyvät osteopaatin käsittelyssä ja päästään taas kisarupeamasta yli. Erästä harrastajakollegaani lainatakseni, "antaa saa, mutta periksi ei koskaan."

We've had some difficulties in agility with Dina. Her toe injury in spring caused a 2 months long period off from training, so now we're quite far from our usual standard. I had planned some agility competitions for us, but we still have a lot of work to do, including some new problems besides the old ones (me being too slow, Dina being too fast, younameit). After the girls have their ostheopatic treatment and our racing tour is over, I may have to take action on this...

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Hattutemppu

Juhannuksen jälkeen pidettiin pikkuisen huoltotaukoa, ja sitten kisattiinkin Tampereen kv-maastoissa 13.7. Jossain mielenhäiriössä olin ilmoittanut kaikki juoksemaan, ja kisapäivän aamuna tämä aivopieru alkoi jo vähän harmittaa. Aamun kruunasi se, että Inna ja Dina oli arvottu pariksi - tästä tulee joko tosi hyvä tai tosi huono...

After Midsummer we had a little break, and the next competition was Tampere INT LC competition on July 13th. I had entered all the girls, but I slightly regretted that in the morning - specially, when Dina and Inna were lottered as a pair on the 1st round...


 Kuvat E. Ruusunen

No, hyvinhän se meni. Dina sooloili vähän omiaan ja oli tuloslistan loppupäässä, mutta Inna taiteili itsensä kolmostilalle. Lara juoksi oman alkueränsä hieman tahmeasti, ilmeisesti se nyt sitten kuitenkin kehittelee valeraskautta. No, finaalirata oli jo paljon toimivampi kaikille, ja lopputulokset olivat tällaiset:

It went quite well afterall. Dina had her own moves, placement somewhere around 25 (out of 36), Lara in the middle and Inna on 3rd place. The track on the 2nd round was better for all, and here are the results:

 Hattutemppu ja kuinka se tehdään: Kolme SERTiä, kolme VALIOTA!!
The Hat Trick and how it's done: Three CAC's, three CH's!!

 Dina 453p, 28/36, SERTK, FI LC CH

 Lara 475p, 12/36, SERTK, FI & EE LC CH
Lara siis nappasi kaksi valionarvoa kahdesta eri maasta / 
Lara gained two CH titles from two different countries

Inna 495p, 4/36, SERTK

Pakko myöntää, että nyt on hymy herkässä! Aivan mahtava fiilis! Dina palailee sairaslomaltaan pikkuhiljaa takaisin harrastusten pariin, ihanaa nähdä että se alkaa olla taas oma itsensä. Larakin jaksoi helteessä (+28) tosi hyvin, ja Innalle tämä nelossija (tasapisteissä kolmosen kanssa) on uran tähän mennessä huonoin sijoitus. Tästä on taas kiva jatkaa puuhaamista.

I have to admit, this feels so sweet! Dina is slowly getting back in business after her sic leave, also Lara made fantastic job in this quite warm summer heat, +28. Inna's 4th place was the worst on her career, so very nice indeed.

 ~ ~ ~

Maan pinnalle palautus tapahtuikin sitten seuraavana viikonloppuna, olin ilmoittanut mustat tytöt Hyvinkäälle ratakisoihin 280m sijoituslähtöön. Siitä ei juuri jäänyt kerrottavaa, tytöt juoksivat samassa lähdössä ja olivat odotetusti lähtönsä viimeiset melko vaatimattomilla ajoilla (Lara 19,78, 3/4 ja Dina 20,26, 4/4). Päivä oli kuuma, joten se verotti varmasti, mutta päivän suurin ilonaihe varmasti oli se, että Dinan varvas tuntui kestäneen sekä edellisviikonlopun maastot että ratastartin!

Dinan kauden ekan ratastartin kuvasi R. Lummekari

The next weekend wasn't as succesfull as the last one. The black girls participated in oval track competition in Hyvinkää, distance 280m. The results weren't so good, Lara 19,78, placement 3/4 and Dina 20,26, 4/4 (they ran in the same start). The biggest delight of the day was that Dina's toe seems to endure stress pretty fine now!




Jyväskylän kv-maastot juostiin 26.-27.7. melkoisen helteisissä olosuhteissa. Olin ilmoittanut kisaan vain Innan, jonka tuuri loppui viidensiin kisoihin sen saadessa hiekat silmilleen jo lähtökiihdytyksessä. Sijoitus 22/30, pisteitä 179. Kisassa juostiin helteen (+32) vuoksi vain yksi kierros. Päivä oli ihanan lyhyt ja leppoisa, joten ehdimme tyttöjen kasvattajien kanssa juoda skumpat ja syödä  leipomaani valiokakkua, joka upposikin yleisöön hyvin tehokkaasti. Kiitokset mukana olleille, erityisesti Annelle joka ilostutti meitä vierailullaan! Tule toistekin! Nyt me jäämme hetkeksi ansaitulle kisatauolle...

Jyväskylä INT LC competition was arranged in July 26th and 27th. I had entered only Inna, whose lucky ended in this competition. In the start, she got the sands of her pairs paws in her eyes and got a bit lost. So, placement 22/30, only 179 pts (only one round was ran because of the high temperature, +32). The day was nice and easy, so me and the girls' breeders had a little shampagne and cake I made, for the girls' CH titles. Thanks to all, specially Anne who stayed over night at our place! Welcome again! Now we're having a little well-deserved break from the races...

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Suutarin lapset ja niiden kengät

Mustialan kisojen jälkeen käväistiin kotona nukkumassa pari yötä, ja taas jatkui matka - määränpää Oulu ja Virpiniemen juhannuskisat. Dinan vielä potiessa varvastaan kisassa juoksi vain Lara. Perjantain Juhannus Racessa Lara juoksi huonoimmat aikansa ja oli kokonaiskisan jumbosijalla. Keli oli melkoisen karu, kylmä ja tuulinen. Laran Haukiputaalla asuvat veljet Saku (B. Legend of Zorro) ja Ricky (B. Leon) osallistuivat myös, tämä oli samalla poikien ensikilpa. Treffailtiin poikia viikonlopun aikana useampaankin kertaan, komeita nuorukaisia ovat ja myös radalla esiintyivät varsin hienosti! Lauantaina ensikilpaansa tuli juoksemaan myös Rene (B. Lawrence of Arabia), hienosti meni! Juhannuksen tulokset perjantailta ja lauantailta.

We spent the Midsummer in Oulu, Virpiniemi track. On friday, Lara participated in Midsummer Race, but there was no success. She ran her worst times on 280m and 350m. The weather was poor, cold and windy. Lara's brothers Saku (B. Legend of Zorro) and Ricky (B. Leon) participated too, and they did very well! Such handsome and well-behaving boys! On saturday also Rene (B. Lawrence of Arabia) ran his first race, well done! Results from friday and saturday.


 Lara, kuvat M. Heinonen

Innakin pääsi kokeilemaan Virpiniemen kovaääniselle kiskolle, ja likan juoksu alkaa kerta kerran jälkeen vaikuttaa lupaavammalta!

Inna ran a test run, and it's getting better and better!

Kuva H. Koivula

Alla videot Blackbitch's -sisarusten Juhannus Racen 280m alkueristä sekä Yöttömän Yön juoksusta.

Here are videos of the Blackbitch's siblings in Midsummer Race on 280m and saturday's race.

Saku valk.

Ricky valk.

Lara valk.

Rene valk.

Lauantaina Laran oli tarkoitus juosta 480m, mutta ilmeisesti johonkin kävi kovasti kipeää, koska Lara kääntyi takaisin melkein heti startin jälkeen (Lara ei ole koira, joka jättää juoksun kesken...). Säikähdin aivan hirveästi, onneksi toisen koiran juoksu ei siitä häiriintynyt. Pikaisen kopeloinnin jälkeen Lara aristi vähän lanneselkäänsä, mutta muuten liikkui ihan hyvin. Kisan jälkeen käytiin vielä palauttelulenkki, jonka aikana en huomannut mitään erityistä. Palatessamme kotiin sunnuntaina panin merkille, että Lara nukkui koko ajan. Syömään se kyllä heräsi, samoin lähti ulos mielellään, mutta selkeästi se oli kipeä ja piippaili. Tiistaina iltapäivällä käytiin varmuudeksi eläinlääkärissä, josta saatiin mukaan Rimadylit lihasjumiin. Pyynnöstäni kohtu ultrattiin märkäkohdun poissulkemiseksi, se oli kuitenkin täysin puhdas. Klinikalta lähtiessä lähestulkoon itkin onnesta, mutta toisaalta hävetti oma typeryys: miksi en ollut hieronut Laraa Mustialan kisan jälkeen, vaikka se jo siellä oli hiukan jäykän ja vaisun oloinen?! Miksi en laittanut koiralle perjantain lähtöjen jälkeen riittävästi takkeja päälle vaan annoin sen kylmettyä palkintojenjakoa odotellessa?! Raukka-pieni suutarin lapsi ilman kenkiään. 

No, tämänkin kun nyt sitten opin näin vaikeamman kautta, niin koko juhannuksen jälkeisen viikon oleilimme koko porukka hyvin rauhassa ja hieroin kaikki koirat läpi pariinkin kertaan. Ensimmäisellä kerralla Laran teki selvästi kipeää, mutta seuraavalla kerralla se oli jo huomattavasti parempi. Koko koiran olemus kyllä muuttui paljon rennommaksi, eli selkä oli oikeasti tosi kipeä. Myös serkukset Puuma ja Tiikeri olivat jumissa, Dina varottuaan vasenta takajalkaansa ja Inna muuten vaan, sen ainoa liikkumismuoto kun on kaahottaa täysiä. Ilokseni Dinan varvas alkaa olla tosi hyvä, aamuisin hiukan jäykkä ja makuulta noustessaan Dina saattaa muutaman askeleen sitä edelleen keventää, mutta normaalit lenkit se jo kestää, ja ompa juhannuksen jälkeen jo uskaltauduttu agitreeneihinkin. Voi miten pieni eläin on ollut pähkinöinä!

On saturday, Lara was supposed to run 480m, but obviously she was in pain because she turned back to me soon after the start. I got very scared, but luckily the other dogs run went well. I checked her after the start, her lower back muscles were tight but otherwise she was fine. Next day she was very sleepy, though she ate well, but to make sure there's nothing seriously wrong (pyometra, for example) I took her to a vet on tuesday. She had a diagnose "tight muscles" and a package of painkillers. I felt stupid: why didn't I massage her after Mustiala, even though she was a bit stiff after that?! And why didn't I put enough jackets on her after the race on friday?! My poor baby.

Well, when I had to learn this through the hard way, I've massaged all the girls several times during past two weeks. On the first time, Lara felt pretty uncomfortable, but next time was much better. Also Dina and Inna had some tightness, Dina mainly because of the damaged toe. Luckily Dina seems to be fine now, she uses the leg normally and we're finally able to do proper walks in the woods! We've been training agility since Midsummer, and we both think it's the coolest thing in the world!

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Mustialan KV-maastot

Päästiin pitkästä aikaa maastoilemaan, kun kauan odotettu Mustialan kv-kisa juostiin 13.-15.6. Olin itse mukana kisatalkoissa, eli päästiin nautiskelemaan ihan pitkän kaavan mukaan. Koiria oli ilmoitettu paljon, whippetnarttuja reilu parikymmentä, ihan hyvänmittainen päivä siis.

Tytöthän juoksi varsin kivasti! Laran alkueräjuoksun loppu näytti vähän kanheahkolle, mutta sijoitus kuitenkin kymmenen joukossa. Inna tempaisi tyylikkäästi ja lähti finaaliin kolmantena. Tuloslista oli varsin mukavaa luettavaa:

Kuva: Tiina Mäki

Melkoisesti muuttui järjestys alkuerästä, mutta hyvä niin! Sekä Dinan että Laran siskoille myöskin sertit, paljon onnea kaikille! Seuraavasta sertistä olis Laralle luvassa KVA...

KV-luokan whippetnartut
Kuva: Tiina Mäki

Vielä tyttöjen sertipose

June 14th in Mustiala (FIN) INT LC-competition: Inna v. Dia-Robinne 3rd with CAC, Blackbitch's Lara Croft 8th with CAC (results above). Both ran very nicely, specially in the finals. Lara has now 4 CACs in Finland, so one more needed for her CH-title!

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Ylä- ja alamäkeä

Viime aikoina on tullut kovin tutuksi koiraharrastuksen myötä- ja vastamäet. Kisamenestyksen huuma vaihtui Sampan poislähdön aiheuttamaan suruun, ja siinä sivussa myös Dinalle sattui pieni haaveri. Tytöt kävivät pikku metsästysreissulla, jonka seurauksena Dinan toisen takatassun 2. sisin MP-nivel sai osumaa. Dina on ollut saikulla nyt reilut kolme viikkoa, liikuntaa on lisätty hiljalleen täyslevosta ja aika näyttää päästäänkö vielä tällä kaudella kisaamaan. Harmittaa niin että otsasuoni on ollut revetä, lähinnä siksi että suunnitelmissa oli korkata agikisat alkukesästä, mutta toisin kävi. No, kaikki sentään selvisivät hengissä reissustaan, eli sikäli asiat kuitenkin ovat ihan hyvin.

Dinan varvasta parannellessa oli tarkoitus juosta Innalle ratakirjat, mutta sekään ei mennyt niinkuin Strömsössä. Lapsi jännitti ekalla koejuoksukerralla kovasti maalisuoraa, radan varrella nojailevia ihmisiä tai vaan "jotain", ja vaikka viettiä todistetusti löytyy, piti palata harjoittelussa pari askelta taaksepäin. Koppihommat sujuu kivasti, mutta ollaan nyt otettu pelkkää etusuoraa niin, että joku muu lähettää ja itse menen vieheelle vastaan. Hyvin on likka jo reipastunutkin tämän suhteen, toivottavasti pian päästään itse asiaan.

Mimmi punaisella, Ebba valkoisella, Lara sinisellä Helsingissä 1.6. Kuvasi Emmi Ventelä

Laran juoksu loppui juuri sopivasti Tähtisprintteihin, ja vaikka ei Sprintteihin vaadittua tulosta ollutkaan, ilmoitin Laran kuitenkin 280m ja 350m sijoituslähtöihin. Odotuksia ei suuremmin ollut, mutta Larapa yllätti: molemmilla matkoilla uusi oma ennätys ja 280m matkalta SERTK! Lyhyellä matkalla sijoitus 2/4, aika 19,34s - samassa lähdössä juoksi Dinan Mimmi-sisko (T. Disco), joka voitti lähdön ja saavutti samalla viidennen valionarvoon vaadittavan kv-aikansa. Mimmi on näin ollen tuore kaksoisvalio, onnittelut kaikille asianosaisille! Samassa lähdössä kolmanneksi kiri Laran Ebba-sisko myös SERTK-ajalla. 350m matkalla sijoitus 3/4, taistelu oli tiukkaa ja Larppinen hävisi voittajalle ja toiseksi tulleelle vain viiksikarvan verran, 0,03 sekuntia. Molemmissa lähdöissä huomasi hyvin, että Lara on melko hidas lähtijä, ja loppusuoralle tullessa on ihme arpomista ajolinjojen kanssa. Annettakoon nämä kauneusvirheet anteeksi, ratastartteja on kuitenkin alla vasta alle kymmenen. L-pentueeseen saatiin ensimmäinen ratavaliokin, kun Timppa-veli (B. Lord of the Rings) korkkasi kauden voittamalla lähtönsä kv-ajalla 23,16. Onnea Timppa ja porukat! Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut viikonloppu.


Siskot Ebba ja Lara sekä velimies Timppa. Kuvasi Mikko Leppänen

Katseet on käännetty jo tiukasti tulevaan, kohta päästään maastoilemaan tutuissa Mustialan maisemissa, ja juhannuksen vietämme ratakisoissa Oulussa.

During last few weeks, we've had some bad luck. Dina hurt her toe on rabbit hunt for almost 4 weeks ago, and now she has permission to move little more, bit by bit. It's a shame, because we've supposed to participate on agility competitions. The toe looks fine now, so maybe we'll get back in business later this summer.

Also Inna has had some bad luck with her oval track lisence runs. In the first training session, there was "something very exciting", and therefore we had to take some steps backwards. She has run now only straight for a couple of times, and it looks very good now. There's no problems with the boxes, so she only needs some self confidence (she has proven good drive in the coursing field already).

Lara participated in oval track competition in Helsinki on 1st June. On 280m, she was placed 2 out of 4 with her new personal best time, 19,34 (CC qualified). On 350m, she was only 0,03 sec behind the winner and placed 3rd out of 4. Dina's sister Mimmi (T. Disco) became a new FI CH on oval track, and also Lara's brother Timppa (B. Lord of the Rings) gained his last CC for the CH-title. Warm congratulations! So, it was a nice weekend afterall.

Next, we're heading to Mustiala INT LC competition, and then to Oulu track racing competitions.