maanantai 11. joulukuuta 2017

Loppuvuoden puuhia

Olen joka vuosi pitänyt koirille kisakauden jälkeen lepojakson, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa ikinä mitään kunnon lepojaksoa ei todellakaan ole ollut. Oma piha on sinällään todella jees, mutta mitenkä pidät koirat rauhassa kun vetävät hännät tötteröllä menemään aina kun pihaan pääsevät. No paskat, menkööt. Kyllä ne liukkaat ja pakkaset vielä tulee.

Every year at this time, my dogs have had a little rest after racing season. Well, this year they didn't have such, because they just go crazy when they get into the yard. Well, go on then. There'll be some slippery ice and -30 degrees.

 
Ella palkittiin Whippet-Harrastajien vuoden maastojuoksijana yk-narttujen sarjassa. Tänä vuonna palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa kilpailuluokittain, mikä on minusta reilua. En osannut odottaa että kolmella Suomen kisalla voitto irtoaisi, mutta tämä oli kiva yllätys. Kiitos W-H!

Ella was awarded with the prize of "Finnish Whippet Club's LC Whippet of the Year" in Sprinter female class. This was the first year they gave prizes according to classes they compete. I think it's fair. I didn't expect this, Ella only ran three LC competitions in Finland. This was nice surprise, thank you W-H!
 
 
Dinan kuntoutuminen etenee mainiosti. Se on ulkoillut jo puolen tunnin pätkiä kerran-pari viikossa. Viime viikonloppuna meillä oli oikein mukavia vieraita, kun Laran kasvattaja Anne oli kylässä. Sunnuntaina käytiin porukalla Mikkelissä uimassa, ja Dina pääsi viimein altaaseen. Muutaman kierroksen jaksoi mummu vaikka intoa kyllä riitti entiseen malliin, mutta sitten alkoi liike mennä vaappuvaksi. Hiljaa hyvä tulee!
 
Dina's rehabilitation is going great. She has been outside with me half an hour once or twice a week. Last weekend we had Lara's breeder Anne visiting us, and on sunday we went to Mikkeli Dog Spa togethet with Anne's girls. Dina swam only a few rounds, she was so excited (because she loves swimming) but we have to go on slowly.
 
Eipä tässä sitten muuta kun joulunpyhien syöminkehin valmistautumista ja Roosan juoksujen odotusta loppuvuodelle. Olin jo päättänyt sterkata Laran, mutta tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin, ja sille olisi suunnitteilla pentue ensi vuoden loppupuolelle. Sen jälkeläisnäyttö on ollut erinomaista, ja se on itsekin osoittanut olevansa vielä aivan super-kunnossa ikäisekseen (no okei, se täyttää helmikuussa vasta kuusi) ja juoksee maastoissa edelleen upeita tuloksia. Ensi vuonna sitten uusintaterveystarkit, ekathan oli puhtaat. 

So, the rest of the year we'll concentrate on eating Christmas delicates and wait for Roosa's heat. I was already decided to sterilize Lara, but then I came into second thoughts, and I have planned on mating her next autumn. Her first litter is very good, and she has done great results in coursing this year, considering her age (well, only six in February). Next year new health checks, first ones were clear.