lauantai 10. maaliskuuta 2018

Talvimaastot

Unkarintuontinuorukainen Senna (Fierce Fireball Formula One) kävi koettamassa maastojuoksua talvimaastoissa maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Sennalla oli viime kesänä vähän niskavaivoja, joten treenit jäi melko vähiin. Koppaan nuorimies tutustui järjestelykennelissä, ja viivalla vieressä oleva parikin oli uusi tuttavuus. Alkuerästartissa pari jäi viivalle, ja pikku onnenkantamoisen kautta Senna sai juosta ekan starttinsa yksin. Finaalissa homman nimi olikin jo selvä, ja pieni musta lehtikala oli lopputuloksissa kolmas. Ihan kelpoisa suoritus! Rata oli n. 700m pitkä, pohja pehmeä mutta erittäis raskas. Kerrankin oli talvimaastoissa oikeasti haastetta! Sennalle piti saada tulos EM-joukkuepaikkaa varten, mutta nyt näyttäisi että meillä olisi tuolloin muuta puuhaa. Katsotaan tuonnempana kuinka käy.

My Hungarian import Senna (Fierce Fireball Formula One) made his debut in winter coursing event on the first weekend of March. He had some neck problems last year, so he didn't get much practise. He was introduced to the muzzle in the starting kennel, and also a pair next to him on the line was a new thing. Well, he did two nice runs, and ended up being 3rd with CAC. Track was about 700m, ground was quite soft, pretty nice for a wintery coursing track! We went there to get a result for ECC's, but it seems we have some other things to do then. But, we'll see.


Maanantaina koko porukka pääsi vanhan ystäväni Jaana-Kaisan taitavien OMT-oppilaiden käsiin oiottavaksi, ja kyllähän sieltä säännöllisestä huoltamisesta huolimatta löytyi vähän kaikenlaista. Yhä vain hämmästyttää miten joidenkin koirat ei muka koskaan ole jumissa. Täytynee ottaa uusinta jossain vaiheessa ennen kisakauden alkua. Olipa kyllä aivan superkiva kollegiaalinen tilaisuus, aina sitä itsekin oppii jotain uutta ja on kyllä ilo seurata taitavien ammattilaisten työntekoa.

On monday, all my girls went to meet my old friend's Jaana-Kaisa's Manual Therapy Course students. There was quite much to fix in every spine, despite of regular treatment with classical osteopathy. We'll probably mee again later in this spring. It was such a nice day, I also learned new things, and it was surely a pleasure to watch a professional working.


Haettiin Empun kanssa JATille agilityn alkeiskurssille ja saatiinkin paikka, mutta työt harmiksi haittaa harrastuksia, joten otetaan ensimmäiselle jaksolle itsenäinen treenioikeus ja opetellaan alkeet itsenäisesti. Emppu vaikuttaa hiukan rauhallisemmalta kuin mitä Dina oli, joten ehkä aloittelemme ihan leikkimisellä. Kiva kyllä 4 vuoden tauon jälkeen päästä taas aksaamaan!

Enya and I were applying for a place to agility starting course. We were accepted, but due to my work, I had to pass it and we'll start groung school trainin by our selves. Enya seems much more calm than Dina, so I guess we'll just start by playing. Can't wait!