Since all my adult girls are LC CH's, I don't want to race them in small national competitions. So, after LC Derby, there's a little break before LC Finnish Championships, and after that we'll have a little trip again. Meanwhile we had some time to practise track racing, and we visited in Southern Finland three times in 1,5 weeks...
Kuvat Riina Lummekari
Keskiviikkona 22.7. Kartanon Kannussa juoksivat Inna (280m sijoitus, aika 19,88s, 3/4) ja Dina (480m sijoitus, 34,44s, 2/2). Kummastakaan ei nyt mitään suurempaa mainittavaa, Inna sentään paransi enkkaansa vajaalla sekunnilla, mutta teknisesti sen juoksu on vielä aika huonoa. Dina juoksee jo aika liki kiskoa, mutta aika reilusti se jäi kv-ajasta. Pikkutytötkin pääsi treenailemaan, ja sepä olikin super-hauskaa etenkin Ellan mielestä!
On wednesday 22nd June, in Helsinki Kartanon Kannu -race, Inna ran
280m (time 19,88s, placement 3/4) and Dina 480m (time 34,44s, placement
2/2). Both were "ok", Inna is technically not very good yet, but she made a new personal best. Dina runs closer to the rail, but she is slow. Little girls had a short training session too, and that was so fun, specially Ella loved it!
Kuvat Riina Lummekari
Lauantai 25.7. vietettiin aurinkoisessa säässä Hyvinkäällä Whippet-Harrastajien ratamestaruuskisoissa, mihin olin ilmoittanut Laran. Larppi juoksikin heti ensimmäisessä lähdössä kovassa seurassa, mutta lähtö jouduttiin ottamaan uusiksi vieherikon vuoksi. Toisella yrittämällä päästiin matkaan, ja viimeiseen kaarteeseen saakka Lara sinnitteli hännillä. Seurasin lähtökopin takaa, kun se hienosti pujahtaa sisäradalle - ja juuri maalilinjalla kääntää päänsä jutellakseen vieressä juoksevalle Kyllille (Barchabell's Katharsis)! Noukin koiran vieheeltä ja odotan kun tuomarit kokoontuvat. Tuhat kirosanaa, ensimmäinen diski koko kymmenvuotisen harrastusurani aikana. Mutta ei, lähtö tuomitaan puhtaaksi, ja Lara vieläpä voittamaan se. Ärsyttää niin että otsasuoni on revetä. Laran uran hienoin juoksu ja vieläpä voitto, paikka A-finaaliin mutta en missään nimessä voi laittaa sitä juoksemaan uudelleen, ja vielä täyteen lähtöön. Noh, loppupäivän pissikset saivat jälleen tutustua kisavilinään ja pääsivätpä taas kokeilemaan juoksuakin. Enya oli selvästi väsynyt päivän tapahtumista, mutta Ella kävi testaamassa 350m kopin ja voi kun oli hauskaa taas! Parin päivän päästä kisoista Lara aloitti juoksun, taisi löytyä kärttyilyyn (ONNEKSI) ihan oikea syy...
On Saturday 25th June, we spent a sunny day in Hyvinkää track at Finnish Whippet Club's Track Racing Championships where I had entered Lara. She ran in the first start in a tough company. After some minor problems with the lure, the dogs were on the way. In the last curve, Lara was hanging in but then she made a very nice passing through inner line - and then she turns her head to "have a conversation" with Kylli (Barchabell's Katharsis) who runs next to her! I grab her from the lure and walk with her while the judges talk about the start. It definitely should have been disqualification (which would have been first for my dogs during my 10 years hobbying career), but the judges decide it was clear. I'm so pissed off, this was Lara's nicest run, and she even wins the start and gaines a place to A final, but clearly I can't race her anymore on that day. So, the rest of the day I follow the races with little girls, and they even got a chance to practise again a little. Enya was a bit tired already, but Ella ran through an open box, and that was SO fun! A couple of days after the races, Lara started her heat, so LUCKILY there was a real reason for her being grumpy...
Kuva Riina Lummekari
Noh. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä. Joku ääni pään sisällä (no okei, whippetnarttuja oli ilmoitettu niin vähän että luokkia uhkasi yhdistäminen joten ajattelin kerrankin olla kiva...) pakotti ilmoittamaan Innan SM-ratakisoihin Helsinkiin 1.8., ja tällä kertaa reitti olikin jo varsin tuttu. Noista kisoista ei juuri kerrottavaa jäänyt, Inna oli odotetusti jumbosijalla B-finaalissa, mutta kaikki viimevuotiset vaikeudet huomioonottaen ollaan nyt jo kuitenkin voitettu aika paljon. Sitäpaitsi, Inna juoksi ekaa kertaa 350m kisalähdön, ja paransi finaalissa alkueräaikaansa puolisen sekuntia (ae 25,17s, fin 24,81s). Taidetaan kuitenkin Innan osalta jättää ratahommat ensi vuoteen. Joka reissulla on sentään ollut ykkösluokan seuraa, kun Riina on ollut kartturina ja tyttöjä ovat viihdyttäneet vuorotellen ihanat itskupojat Lenni ja Nooa. Nooa on vastannut siitä, että sentään joku mestari on meidänkin kyydissä kotiin lähtenyt - viikon sisään SICin mestaruus sekä yk-iskujen Suomenmestaruus! Onnea vielä!
Lauantain reissun päätteeksi napattiin pikkutytöistä vielä uudet seisomakuvatkin, aika kivannäköiset ipanat vaikka omia taas kehunkin! Kumpikin on taas kasvanut niin pituutta kuin korkeuttakin, mutta kotimitalla vaikuttaisivat olevan ihan maltillisen kokoisia, n. 44-45cm.
Well, back to the drawing board. Some weird voice in my head (actually, a real voice who told that there wasn't enough standard whippet females for their own class, so I thought I would be nice...) told me to enter Inna to Finnish Track Racing Championships in Helsinki on 1st August. This time the road was familiar already. There was not much to tell about the race itself, Inna was placed 3/3 in B-final, but considering all the problems last year, we have won a lot! In addition, this was her first 350m start, and from the 1st run she improved her PB about 0,5 seconds (from 25,17s to 24,81s). Still, I think we'll get back on tracks next year. Luckily we have had 1st class company on every trip, when Riina and IG boys Lenni and Nooa have been keeping us company. Specially Nooa's races have been great, two national class championship (Finnish IG Club's Racing Championship and Finnish Track Racing Championship) in one week! Congrats again!
At the end of our trip on Saturday, we took some new stacked pics of little girls. They look so great! Both have had more length and height, but bot are under 45cm by home measurement.
Kuvat Riina Lummekari
