Hyvää joulua!

Hyvän joulun toivotus kaikille lukijoille! 

Merry Christmas to all who read our blog!

Agilityä

Päästiin Dinan kanssa viimeinkin aloittamaan agilityn alkeiskurssi. Kurssi on K-SVKK:n jäsenille järjestetty, ja kestää kevääseen saakka. Olen suunnitellut lajiin tutustumista jo muutaman vuoden, mutta aiemmin ei ole töiden ja opiskelujen (ja asuinpaikan) vuoksi ole ollut oikein mahdollista. Mutta nyt...!

Ennakkoon olin veikkaillut, että Dinaa ei suuremmin tarvitse innostaa - ja oikeassa olinkin. Koskaan aiemmin ei ole likka nähnyt agiesteitä noin läheltä, mutta eipä tarvinnut paljoa esitellä. Eka tunti aloitettiin hypyillä, ja niitä menikin sitten tunnin lopuksi jo parin sarjana. Putki meinasi olla jännä, mutta pikku avustuksella Dina meni putken läpi, ei yli. Puomi, A ja keinu kokeiltiin kanssa, ja vahva veikkaus on, että niissä tulee olemaan suurimpana ongelmana liian kova vauhti... Mutta aivan mahtavasti meni ensimmäinen tunti, tuo koira on kyllä niiiiin upea eläin, se tekee aika kaiken 110% - ja niin teki nytkin! Tavoitteena olisi päästä ensi vuoden aikana starttaamaan virallisessa kisassa, katsotaan kuinka projekti etenee...

Me and Dina started agility course - finally! I've been planning for this for quite many years, but now it was finally possible. This course in organized by our local sighthound club.

My own bet was that Dina would be very keen on agility - and I was so right. We spent the first lesson with jumps and tunnel, and at the end of the lesson we already performed a set of two obstacles. The first lesson went great, Dina indeed is a very skillful little whippet with 110% enthusiasm on anything she does. I'm hoping to start at the official agility competitions by the end of year 2013, we'll see how it goes...

Osteopaatilla

Olen miettinyt pitkään laumani viemistä osteopaatille näytille, mutta en ole koskaan saanut aikaiseksi. Niinpä sitten kuullessani Koirasportti -koirauimalan järjestämistä "kimppakäynneistä" varasin jokaiselle ajat.

Dina pääsi Markus Laioksen käsittelyyn keskiviikkona. Sieltä löytyikin aika hurjasti jumia, lähinnä lanneselän ja lantion alueelta. Syyksi Markus arvioi elokuisen märkäkohtuepisodin, ja se pitänee paikkansa, sillä leikkuun jälkeen Dina on ollut hiukan vaisu. Käsittelyn jälkeen oli kyllä selkeä ero entiseen, koko koira ikäänkuin virkosi ja häntä heilui taas. Käymme tapaamassa Markusta uudelleen tammikuussa ennen treenin alkua. Harmiksi ensimmäiset agitreenit siirtyivät jälleen viikolla, mutta toivottavasti silloin pääsemme aloittamaan.

Lauantaina Lara ja Samppa pääsivät Jaana-Kaisa Timosen käsittelyyn. Vaari on vielä ikäisekseen vetreä, mutta lihakset ovat alkaneet surkastua ja lanneranka kääntyy fleksioon, eli lantio alkaa olla entistä luiskamaisempi. Muutama fasettilukko löytyi sekä rintarangasta että lannerangasta. Lara ei olisi malttanut millään pysyä paikoillaan, mutta Jaana-Kaisa sai kuitenkin Laurin lannerangasta lukot auki. Dina kävi pyörähtämässä vain näön vuoksi, ja senkin rintarangasta napsahti lukko auki.

Kiitokset Koirasportille järjestelyistä ja Markukselle ja Jaana-Kaisalle eheytetyistä koirista! Suosittelen lämpimästi kummankin palveluja!

Last week, the whole pack went to an osteopath. On wednesday, Markus Laios treated Dina and there was found a quite massive tension in her lumbar and pelvis area, due to the pyometra operation in august. After the treatment Dina seemed much better, which is great! We'll visit Markus again in january, before we'll start training for next season. Lara and Samppa visited another osteopath, Jaana-Kaisa Timonen, on saturday. They both had some stucked facet joints in thorax and lumbar area. Also Dina had one locked facet joint in her thorax, which Jaana-Kaisa treated.

Many thanks to both Markus and Jaana-Kaisa, and also to Koirasportti, which organized all this!

Aktivointipeli: älä kokeile tätä kotona

Ostin talven pakkasia silmällä pitäen koirille aktivointipelin - joka on tässä taloudessa ihan ihka ensimmäinen laatuaan. Täytyy myöntää, että peli sai aikaan Luontoiltaakin parempaa viihdettä, mutta valitettavasti tappelultakaan ei vältytty. Dinalla kun on tapana suhtautua ruokaan melko kiihkeästi...

Dina pelasi ensimmäisenä. Taktiikalla "hajota ja hallitse" irtosi ensimmäinen kierros nameja, kun peli lenteli pitkin seinää. Toisella kierroksella neiti malttoi sen verran keskittyä, että peli pysyi paikoillaan. Lara oli aivan kuutamolla mutta silkalla tahdonvoimalla se onnistui liikuttelemaan luukkuja sen verran, että namit löytyi. Laralta ei ole koskaan vaadittu ajattelua ja keskittymistä, ja se kyllä näkyi... Samppa häkeltyi eikä ymmärtänyt koko pelin ideaa. Aikansa se jaksoi vinkua, mutta kun ei apuja herunut, vaari otti käpälät käyttöön. Kun peli piiloutui takaisin kaappiin, oli oven välissä kolme vaativannäköistä kuonoa huutamassa "LISÄÄ"!

Dina jatkoikin sitten aktivointiharjoittelua itsenäisesti seuraavalla viikolla minun ollessani töissä. Eräänä iltapäivänä kotiin tullessani kaikki mahdolliset ovet olivat auki, mukaanlukien koirien kaapin  (jossa oli mm. tuo himoittu peli sekä herkkuja) ovi. Kaapista oli kaiveltu sisältö lattialle ja pari pussia kuivattua kanaa oli kadonnut. Syyllistä ei tarvinnut kauaa etsiskellä, neiti Tuulikello ihan muina naisina meni olohuoneen matolle repimiensä pussinriekaleiden päälle makoilemaan. Jos se olisi osannut, se olisi viheltänyt. Ihmiset, harkitkaa tarkkaan ennen kun ostatte aktivointipelejä...

I bought an activation game for the dogs. I'm not familiar with these kind of toys, but it may be useful in winter when it's too cold to go outside. Everyone was allowed to play on their own turns. Dina tried to broke the game by throwing it into wall (but on the next round she got the idea). Lara didn't have a clue what she was supposed to do, but by accident she managed to get the dainties. It was very clear that nobody has never demanded her to do nothing, so she didn't know what to do. Samppa was also confused and didn't get the idea quite clear, but when whining didn't help, he used his paws.

Next week, while I was at work, Dina had a little personal activation practise. When I came home, she had opened almost every door in the apartment - including a door of a locker where I keep all the dog equipment, including dainties. I noticed right away that a package of dried chicken was missing. Well, the racketeer revealed herself by lying down at the livingroom carpet, on shreds of the chicken package. If she had known how to whistle, she had done that. People, please consider before buying activation games...

Jyväskylä KV-näyttely 10.11.

Niiskuttelun aiheuttajaksi osoittautui onneksi "vain" nenäpunkki, joten pääsimme osallistumaan näyttelyyn suunnitelman mukaisesti. Kieltämättä on kyllä fiksumpiakin ideoita ollut, sillä tajusin näyttelypäivän aamuna, että Lara ei ole ennen moisessa tapahtumassa ikinä ollut, ei edes mätsärissä. Näyttelyhihnaa sovittelin sen kaulaan ekaa kertaa edellisenä iltana...

No, kuten arvata saattaa, Laran osalta homma meni melko lailla pelleilyksi. Onneksi Larvanto oli ainoa osallistuja narttupennuissa, eli sen osalta piina oli ohi melko nopeasti. Seisominen ei meinannut luonnistua lainkaan, pöydällä Lara meinasi kiivetä tuomaritädin syliin ja lattiallakaan ei jalat meinanneet pysyä paikallaan yhtään. Kehää ympäri juostessa joku vingutti viereisessä kehässä vinkulelua ja Lara oli vähällä singota sinne.

Kuva: Johanna Savolainen

Laran arvostelu: "Pienenpuoleinen narttu, hentoluustoinen, viehättävä pää ja ilme. Toivoisin voimakkaamman kuonon ja alaleuan. Hieman lyhyt kaula. Tarvitsee lisää kulmauksia sekä eteen että taakse. Ei liiku puhtaasti tällä kertaa." 1/- Muuten puuttumatta arvosteluun sen enempää, huvitti melko paljon tuo "pienenpuoleinen, hentoluustoinen", koska näistä kahdesta Lara ei ole kumpaakaan. Korkeutta sillä on melkolailla tasan 48cm ja se on kauttaaltaan Dinaa paljon vankkarakenteisempi. Mutta asiantuntijan mielipide on asiantuntijan mielipide.

Dinalla ei mennyt juuri paremmin, mutta muiden arvosteluja seuratessa osasin sitä odottaakin. Ei siis auttanut pinkki hame eikä ihanat pinkit timantit näyttelyhihnoissa...

Kuva: Johanna Savolainen

"Oikeat pään linjat. Hyvä purenta. Silmät eivät saman kokoiset. Kaula liittyy kauniisti riittävästi kulmautuneisiin lapoihin. Melko tasainen ylälinja. Riittämättömät kulmaukset takana, ei liiku hyvin sivulta." KÄY-H Tuomarina whippeteillä oli Erin Brown Australiasta.

Rankka viikonloppu siis takana, koska perinteiden mukaan olin jälleen KSVKK:n riveissä talkoilemassa koko viikonlopun. Ja mikäpä olisikaan mukavampaa, kuin rento meininki ja hyvä seura! Tarkoitus oli katsastaa samaan aikaan Jyväskylässä järjestetty Whippet Agility Weekend, mutta päivät venyivät vähän turhan pitkiksi. No, ehkäpä ensi vuonna pääsemme itse WAWiin...

Last weekend it was time for the Jyväskylä INT dog show. Luckily, the cause of the sneezing earlier was "only" a nose tick, so we were able to participate to the show. Lara was the only female puppy, and she had some difficulties to focus on behaving... Judge for whippets was Erin Brown from Australia. 

 

Lara's critique: "Smaller bitch, fine bones, attractive head & expression. Would like stronger muzzle & under jaw. Neck slightly short. Needs more angulations in front and slightly stronger pasterns. Good topline, well angled behind. Is not moving clean this time." 1, no HP. 

 

Dina participated on working class, and her critique was: "Correct head plains. Good bite. Eyes not equal in size. Good neck flow into adequate shoulder. Topline rather level. Insufficient rear angulations, (on the) side not well move." G. 

 

Even my pink skirt and the shiny diamonds in girls laces didn't help us more this time... I was actually quite amused for the lines "smaller bitch, fine bones" in Lara's paper. Lara is 48cm in height (Dina only 45,6cm) and she has stronger bones, so she definitely isn't the smaller one. But, this was a professional opinion. 

 

I spent the whole weekend in the dog show as a volunteer employer (our sighthound club here in Middle Finland was one of the organizer of the show), and again it was a great weekend. Many thanks to my lovely co-workers for a great company!

Niisk ja pärsk

Niin siinä sitten kävi, että kun olisi kaikkea kivaa tiedossa niin eiköhän joku kennelyskän pahus tullut kylään. Toistaiseksi (kopkop) ollaan selvitty vuotavilla nenillä ja aivastelulla, mutta koko porukka sai ulkonaliikkumiskiellon ja ollaan vajaan viikon verran käyty ulkona vaan pikku pissilenkkien verran. Todella ärhäkkää tautia on ollut liikkeellä, joten tämä niiskutus on syytä parannella huolella. Ekat agitreenit jäi harmittavasti väliin, mutta seuraavat treenit on vasta joulukuulla eli päästään ihan hyvin vielä mukaan. Viikon kuluttua olisi Jyväskylän KV-näyttely, siihenkin osallistuminen on vielä vaakalaudalla...

There has been sort of a kennel cough epidemic going on, and now we have some sneezing and runny noses. So, the whole pack is in quarantine and we're only doing quick turns outside. I hope this doesn't get any worse, so far everybody is quite allright - luckily. Unfortunatelly we had to pass Dina's first agility lesson, but first things first. Next weekend there'll be Jyväskylä INT dog show, we'll see if the sneezing is over by that...

Hailuoto 20.-21.10.

Ajelimme juhlimaan maastokauden 2012 päättäjäisiä Ouluun Hailuotoon. Meidän porukasta mukaan oli ilmoitettu Dina ja Samppa, joka tämän kisan myötä siirtyi virallisesti eläkkeelle. Reissu tuntui ihan oikealta lomalta, koska olin säästänyt lomapäiväni (kaikki 2) ko. ajankohtaan, lisäksi olin onnistunut vuokraamaan mökin Ranta-Sumpun leirintäalueelta. Viime vuodesta viisastuneena pakkasin mukaan myös pilkkihaalarin, joka myöhemmin osoittautui aivan korvaamattomaksi. Whippetit juoksivat vasta sunnuntaina, joten kerrankin sai pari päivää vain olla ja puuhailla koirien kanssa. Onnistuin ikuistamaan Dinan ihanassa auringonlaskussa lauantai-iltana...

Sunnuntaina ei sitten mennytkään ihan putkeen. Rantahiekka oli jäätynyt yöllä ja kisat päästiin aloittamaan 3h myöhässä. Lisäksi ilmoitettiin, että juostaisi vain alkuerät, jotta selvitään pois ennen pimeää. Rataan jouduttiin tekemään isoja muutoksia, eikä tästä reissusta kyllä jäänytkään käteen oikein mitään: Dina pisteillä 221 12/23 ja Samppa-veteraani uransa viimeisissä kisoissa pisteillä 215 14/17. Valiokakku siis jää odottamaan ensi kauteen... Tuntui kyllä haikealle seisoa Sampan kanssa lähtöpaikalla viimeistä kertaa. Tavoistani poiketen annoin sen katsoa muiden juoksuja ja hillua sydämensä kyllyydestä, ja pappa ei kyllä meinannut pysyä nahoissaan. Lähtöpaikalla kierroksia oli jo sen verran, että Sampan pää osui minua leukaan ja isku oli sen verran mojova että sai aikaan aivotärähdyksen. No, koira pysyi juuri ja juuri käsissä mutta leukaan tuli mustelma. Haikein mielin hyvästelin harrastajakollegat, ensi keväänä nähdään taas.

Kausi ei meidän osalta ollut ihan samanlainen menestys kuin edellinen. Viimeinen serti jäi odottamaan, ja suunnitellut ulkomaan reissutkin peruuntuivat kohtutulehduksesta ja leikkauksesta toipumisen vuoksi. No, tuleehan noita, pääasia kuitenkin on että koira on terve ja kunnossa. Talviloma tulee meille kaikille enemmän kuin tarpeeseen, ja talven varalle onkin jo suunnitteilla kaikkea kivaa... Aloitamme Dinan kanssa agilityn alkeiskurssin 4.11.

We were on a mini-summerholiday at Hailuoto, Oulu. That was also the place for the LC season ending competition. It certainly felt like a holiday, we had a lovely cottage rent for four days. I spent two whole days doing nothing but potter around with dogs. I got some lovely pics (seen above) of Dina at the beach on sunset. The races didn't go so well: on sunday morning, the temperature was below zero degrees and the track was frozen. The 1st start happened 3 hrs later that the original scedule, and only one round was ran. Dina was placed 12th (out of 23 standard whippet females) with 221 pts (out of maximum 300). Samppa participated also, and he was placed 14th (out of 17 standard whippet males) with 215 pts. This was the last competition in his career, he has his 9th birthday in january.

Season 2012 wasn't a big success for us. The last LC certificate is still missing for Dina's LC CH title, but on the other hand, she was nearly 3 months on sick leave because of heat and pyometra surgery. We'll get back in business next spring, but meanwhile we have lots of interesting plans for the winter. Me and Dina are going to participate in agility course on 4th Nov.

Helsinki, Team Race 6.10.

Pitkän arpomisen jälkeen lähdettiin kuitenkin käymään Helsingissä, vaikka vasta viime viikonloppuna siellä käväistiin... Dina oli ilmoitettu 480m sijoituslähtöön, ja vaikka ennakkoon ajattelin että lähtöön tulisi kavereita korkeintaan pari, pitkälle matkalle saatiin jopa kaksi lähtöä! Koirat oli jaettu sijoituspisteiden mukaan, ja Dina juoksi samassa lähdössä ensikertalaisen nartun kanssa (toinenkin ekakertalainen oli ilmoitettu, mutta se jäi pois). Juoksu ei ollut kauneinta mahdollista katseltavaa, sillä Dina arpoi suorilla vieheen seuraavaa käännöstä ja juoksi lähempänä ulko- kuin sisäreunaa... No, ensimmäisenä likka ylitti maalilinjan ja kello pysähtyi aikaan 35,22. Vasta juoksun jälkeen tajusin, että eihän Dina ole koskaan juossut Kartanolla (nurmella), eli menkööt harjoittelun piikkiin tällä kertaa. Kuitenkin sillä oli kaikista pitkänmatkan whippeteistä päivän paras aika. Team Racen tulokset löytyvät aikanaan osoitteesta www.suomenvinttikoiraliitto.fi/kilpaileminen/tuloksia. Onnittelut vielä voittajille!

 Kuvat otti S. Aalto, kiitos!

Laurikin kävi koittamassa Kartanon etusuoraa, mutta lapselle iski joku jännäpäivän kohtaus ja se ujosteli vähän kaikkea. Ei tarttunut edes vieheeseen kunnolla, leikittiin sitten juoksun jälkeen rätillä kaksin ja sitten syttyi ihan kivasti. Jätetään talveksi hautumaan ja likka kasvamaanja katsotaan keväällä uudestaan.

Last weekend we visited Helsinki again, this time on Team Race track race competition. Dina participated in 480m, and was placed 1st (out of 2 whippets) in her start. Her lines aren't very good yet, but she hasn't run in Helsinki ever before - and this was also her first time at 480m. Nonetheless, her time was the best of all the 480m whippet times on that day. Lara also had a chance to try the track, but she got a bit cold feet, so we played together with the lure further away from the track. Now Lara has the whole winter to grow up, and we'll get back to this business next spring.

Dina kävi virallisessa silmäpeilauksessa 9.10., ja vuoden 2010 epävirallinen peilauslausunto vas. silmän micropthalmiasta ja kaihista pysyi edelleen samana ja muuttui viralliseksi. Oikean silmän suhteen saimme erittäin iloisia uutisia, silmä on edelleen täysin terve! Myös polvet lausuttiin terveiksi (0/0)!

On tuesday Oct. 9th, Dina had an official eye examination. Unofficial result "micropthalmia, cataract" of the left eye from 2010 is still the same and now also official. The result of the right eye was great, the eye is still health! Knees were also health (0/0)!

Kun aina ei mene putkeen

Vaasan kisojen jälkeen piti olla vuorossa Tampere GP, mutta Dinan osalta kisat valitettavasti peruuntuivat. Vaasassa sattunut kaatuminen, tyttöjen hiekkamontulla vetämä hulluralli sekä remmilenkeillä käytössä ollut kuonopanta yhdessä saivat aikaan sen, että Dinan lavat ja kaula olivat ihan tuhannen jumissa pari päivää ennen kisaa. No, Back on Track niskaan ja muutama päivä lepoa ja hierontaa - ongelma hoidettu. Samppa kuitenkin pääsi hyvästelemään ovaaliradat 280m veteraanilähtöön, ja pappa pitikin hauskaa koko 22 sekunnin ajan. Keli oli melkoisen kamala, vettä tuli taivaan täydeltä ja radalla olisi päässyt soutaenkin kovempaa, eli oikeastaan Dinan poisjäänti ei loppujen lopuksi paikan päällä niin kovasti harmittanutkaan...

Viikko Tampereen kisan jälkeen oli vuorossa retki Helsinkiin Tuomarinkartanolle HVK:n syysmaastoihin. Tuosta reissusta ei sitten jäänytkään mitään kerrottavaa, Dinan saldo uran huonoimmat pisteet 204, sijoitus 15/23 eikä asiaa finaaliin. Myös Noppa-sisko (T. Diivaco) veteli samalla linjalla muutaman pisteen paremmin. Daami (T. Daamico) pääsi finaaliin, mutta sooloili finaalissa 0-tuloksen ja sijoitus oli 10:n huonommalla puolella. Ei siis vieläkään valiokakkua. Dinan juoksu näytti ihan kivalle lähtöpaikalta, mutta tuomaristo oli toista mieltä ja tiukka linja jatkui kyllä läpi koko rodun. Jotenkin tuntuu että whippetnartut ovat olleet tällä kaudella pisteiden perusteella selkeästi kovatasoisimpia, tiedä sitten mistä moinen johtuu...

After the Vaasa LC competition, Dina was supposed to participare in Tampere GP track race competition. Unfortunatelly Dina had a minor muscle injury in her neck and elbows, so she naturally get off. Luckily the injury was small enough to be treated by rest, massage and Back on Track -mantle. Samppa ran the last track race competition of his career in an awful weather on a floating track. His time was 22 sec, worst ever. Actually I was glad about the desicion not to put Dina run, because the track was very bad.

Well, a week after that it was time to drive to Helsinki for LC competition. There was nothing to tell about, Dina got only 204 pts (the worst on her career) and was placed 15th (out of 23 standard whippet females). Dina's sisters didn't do pretty well either, both Noppa (T. Diivaco) and Daami (T. Daamico) were placed on the worse half...

Ostin tytöille ihanat blingbling-näyttelyremmit Piuhaputiikista (löytyy FB:stä) Jyväskylän KV-näyttelyesiintymistä varten. Pitihän nyt joku rahanreikä keksiä kun kisakausikin vetelee viimeisiään...

I bought for both girls fabulous diamond straps from Piuhaputiikki (check the FB-site!) for the Jyväskylä INT dog show. I had to figure something out for the "extra" money, because the coursing season is about to end...

Vaasa KV 9.9.

Käväistiin viime sunnuntaina Vaasan suunnalla maastoilemassa. Kilpailukalenterissa oli ilmoitettu paikaksi "Vaasan ympäristö", mutta tarkemmin kisapaikka oli Laihialla. Kauden aiemmissa kisoissa tuomarina ollessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tulostaso on kauden edetessä laskenut melkoisesti. Oma koira oli juuri palannut 3kk tauolta, joten sen suhteen ei kummempia odotuksia ollut, paitsi toki hyvät juoksut ja mielellään sijoitus puolen välin paremmalle puolelle.


No. Alkueräesitys palkittiin 223 pisteellä (joka on muuten Dinan kotimaan kisoissa heikoin pistemäärä koskaan), sijoitus kuitenkin jaettu 5/16. Kärkikolmikko johti reilulla 20 pisteen kaulalla mutta häntäpään koirilla oli hädintuskin 150 pistettä eli hajontaa oli melkoisesti. Finaalissa Dina juoksi Daami-siskon parina, tytöillä oli samat ae-pisteet. Tytöt juoksikin ihan rinta rinnan, matkalla tuli vähän törmäilyäkin mutta Dinalle finaalista pisteet 238. Narttujen luokan voitti Katla (Effloresco's Khimaira), pisteitä taisi olla päälle 500, onnittelut vielä Katla ja Ansku! Dinan sijoitus 5/16, pisteitä 461 ja luonnollisesti SA. Tällä tuloksella Dina on oikeutettu osallistumaan käyttöluokkaan KV-näyttelyissä (kaksi SA-tulosta KV-kisoista, joissa sijoitus paremmassa puolikkaassa, väliä vähintään vuosi ja päivä), joten likka taitaa joutua näytille kotinäyttelyyn...

Pelto (sekä myöhemmin koirat ja auto) oli "hieman" kurainen edellispäivän vesisateen vuoksi...

Olisihan tuo voinut paremminkin mennä, mutta ihan kelpo suoritus koiralta joka on juuri palannut sairaslomalta. Ilahduttavaa oli, että kunto ainakin oli kohdillaan ja alkuerässä Dina painoi vielä loppusuoralla näytöstyyliin parista ohi. Parit maastot olisi vielä jäljellä, katsotaan mitä tuleman pitää. Ratakisat piti jäädä tauolle jo, mutta postissa tuli Dinalle kutsu Tampere GP-ratakisaan, joten tokihan se on mentävä kun kerran kutsuttiin! Toinen ratakisa tulee olemaan Kartanolla lokakuussa 480m sijoitus.

Last Sunday we visited in Vaasa for an INT LC competition. Dina participated for the first time after her heat and pyometra surgery leave. I had no great expectations for the race, but Dina made a good job and gained 5th place (out of 16 standard whippet females) with points 461. The winner of the class was Effloresco's Khimaira with over 500 pts. Well done Katla and Ansku! With this result Dina has a permission to participate in working class at the INT dog shows, and she will make her debut in Jyväskylä INT show in November. We have a couple of LC competitions left, but also a couple of track races. We'll see what happens...

Tee-se-itse koira-auto

Dinan sairasloma lähenee loppuaan, ja tulevana viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä Vaasaan kokeilemaan miten juoksu kulkee. Jännitystä on ilmassa, ja reissuunpääsyä odotellessa olen ajankuluksi hieman askarrellut auton kimpussa... Tähän saakka koirat ovat matkustaneet kontissa, ja siellä on ollutkin ihan kivasti tilaa. Kontti on kuitenkin osoittautunut erittäin hankalaksi etenkin kisoissa ja treeneissä, koska samalla ovenavauksella koko lauma ryntää ulos eikä kielloilla tai huutamisella ole mitään virkaa. Vaan enää ei kukaan pakene ilman lupaa!

Lähtötilanne siis oli tämä. Irrotin autosta takapenkit (mikä muuten oli yllättävän helppoa, ihmettelin itsekseni ettei tullut jo aiemmin mieleen...) ja ostin häkkitarpeet (filmivaneria, minkkiverkkoa ja teräsputkea) lähimmästä rautakaupasta. Ja eikun hommiin...

 Lopputulos näyttää tältä. Kaikki on oman suunnittelun ja toteutuksen tulosta.

 

 Lauri sai oman loosin, koska matkustaessa ei oikein uni tule ja tekisi mieli painia. Nyt saavat aikuiset olla rauhassa omassa osastossaan.

Konttiin mahtuu mainiosti "työkalut" ja reissukamat. Kyllä nyt kelpaa matkustella - etenkin, kun kartturina on upouusi Garminin navigaattori!

While waiting for Dina's return to the coursing field, I did some changes to my car. The dogs have previously travelled at the back, but this arrangement didn't work very well. So, now Lara and the adults have their own space, separated by a fence mesh. The whole project is designed and implemented by me. Now we are ready to get back on the road - we also have a new companion, Garmin navigator!

Paranemaan päin

Dina on ollut 10 päivää saikulla, ja meno alkaa olla sen mukaista. Ilahduttavan hyvin on tuo rakkaus kyllä kuntoutunut, ollaan tehty muutamana päivänä rauhallisia remmilenkkejä ja vietettiinpä porukalla parina päivänä muutama tunti mustikkametsässäkin. Dina oli tottakai tukevasti remmin päässä, mutta menohaluja olisi ollut ihan kiitettävästi. Lara käy melkoisilla kierroksilla kun veteraani ei oikein jaksa sen kyydissä, ja yksinhän on maailman tylsintä rallata. No, ensi viikolla päästään kokeilemaan pyöräilyä ja loppuviikosta likan uskaltaa ehkä jo yksin päästää pikku hetkeksi juoksemaan vapaana.

Typykät

Lara kävi ottamassa tuntumaa maastojuoksuun, ja ihan kivasti likka kyllä pätkän vetäisikin! Taisi vähän alkaa lasta jännittämään, koska vieheen pysähtyessä Larppis kaarsi takaisin hakemaan minua, ja sitten mentiin yhdessä ihmettelemään. Hyvin lähti leikkiin ja reviteltiinkin sitten oikein kunnolla. Lopuksi Lara juoksi vielä hetken seuratoverin, Karma-whippetin kanssa. Tytöt tapasivat toisensa aiemmin viikolla ja yhteinen sävel löytyikin heti. Tytöillä on vain pari kuukautta ikäeroa, mukavaa kun Laralla on ikäistään seuraa.

Dina have had her sick leave ten days, and she's getting better and better. I'm so happy! We've done a few walks on leash, and she seems to enjoy them. Lara seems quite frustrated because Samppa has no interest fooling around with her. Well, a few more days and Dina finally has a permission on running (but at first only by herself, and short times). Earlier this week Lara had her first official LC-training, and it went quite nice! After the run she got a bit cold feet and ran back to me, but then we went back together and had little fun with the lure. Still, the run looked pretty good and I'm very pleased! Lara met a new friend, whippet Karma, and the girls seem to get along very good. Karma is only 8 weeks older than Lara, and it's very nice that Lara has a friend of her own age.

Vähän erilainen torstai

Kun joku asia lähtee menemään pieleen, silloin menee yleensä kerralla isommin p*rseelleen. Niin kävi nytkin.

Viime viikonloppuna kisailtiin Mikkelissä maastoissa, allekirjoittanut toimi kilpailunjohtajana ja kaikki menikin kisan suhteen melko lailla putkeen - paitsi että auto otti ja sanoi yhteistyösopimuksensa irti. No, kyyti kotiin löytyi (iso kiitos siitä asianosaisille!), ja alkuperäisen suunnitelman mukaan tänään oli tarkoitus lähteä autoa viemään korjaukseen ja jatkaa siitä edelleen Heinolan maastoihin. Suunnitelmiin tuli kuitenkin eilen illalla pikku muutos, kun käytiin Dinan kanssa päivystävän eläinlääkärin ultrattavana "ihan varmuuden vuoksi": diagnoosi oli pahin pelkoni märkäkohtu, niskaan antibioottipiikki ja kehotus soittaa aamulla leikkausaikaa. Dinalla ei ollut mitään tyyppioireita (pahanhajuinen vuoto, runsas juominen/pissaaminen, kuume), se ei vaan ollut oma itsensä. Kyllä onnittelin itseäni kotiin tullessa, on oikeasti onni että tuntee koiransa näin läpikotaisin ja luottaa omaan vaistoonsa!

Leikkuriaika saatiinkin erittäin nopealla aikataululla Keski-Suomen Eläinklinikalta, jonne on meiltä matkaa parisen kilometriä. Omasta paniikista huolimatta kaikki sujui oikein hyvin, leikkaus oli mennyt erittäin hyvin eikä kohtu ollut vielä ollut räjähtämispisteessä. Kuitenkin siellä oli ollut hiukan normaalista poikkeavia rakenteita, ja eläinlääkärin mielipide oli, että ratkaisu oli ollut täysin oikea. Sivuäänidiagnoosin vuoksi Dina nukutettiin erikoisanestesialla. Mukaan saatiin antibiootit ja kipulääkkeet. Iso kiitos vielä K-S Eläinklinikan porukalle Dinan hyvästä hoidosta, lisäksi special-kiitos rakkaalle ystävälleni Päiville, joka kirjaimellisesti pelasti koirani hengen ♥

Tämähän samalla tarkoittaa myös sitä, että meiltä jää kauan odotetut kotikisat sekä SM-maastot väliin. Harmitus on suuri, mutta olen kuitenkin sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä, että rakas Dinani on hyvää vauhtia toipumassa operaatiosta. Jospa vielä loppukaudesta ehdittäisi parit kisat käymään...

On yesterday eve, Dina had a diagnose of an infection in her uterus, so she had a "little" operation today. Now everything is fine (except she may have a massive hangover...). Thanks to my dear friend Päivi who made an invaluable favor for us ♥ Many thanks also for K-S Eläinklinikka for very good service! We're going to have a little break from the races again, but I hope we'll get back to the business at the end of this season.

Marjametsässä

 Kuva: M. Rantanen

Marjastuskausi alkaa olla aluillaan. Tytöt löysivät lenkkipolun varrelta metsämansikkapusikon, ja eipä aikaakaan kun mansikat katosivat parempiin suihin! Myös mustikkapusikoissa kävi kova kuhina, pitänee loppuviikosta käyttää yksi vapaapäivä marjastukseen...

The berry picking season is getting started. Today the girls found a lovely little wild strawberry field, and before I reached the spot, the berries had gone in two black whippets' mouths. Also the blueberries were popular, so I was thinking about a berry-picking trip to a forrest nearby our house next weekend...

  

Viime viikonloppuna otin tytöistä seisomakuvia parvekkeella:

Last weekend I took some stacked pics of the girls at the balcony:

 Dina juoksupöhöisänä // Dina is a bit swollen because of the heat

 

 Tytöt alkavat olla samankokoisia // The girls are about the same size already

 

Lara 5 kk // Lara 5 mts

Uusi blogi

Vuodatuksen blogi päätti lopettaa yhteistyön, joten virtuaalimajamme muutti uuteen osoitteeseen. Toivottavasti viihdytte edes jotenkuten.
Olemme vietelleet harrastusten suhteen hiljaiseloa Dinan juoksujen vuoksi, mutta pikkuhiljaa päästään toivottavasti palailemaan kisakentille. Seuraava koitos olisi sitten Jyväskylän KV-maastoissa elokuussa...

Our former blog server decided not to co-operate anymore, so this will be our new "virtual home address". Hope you'll enjoy. 
We're on a little break from the hobbies because of Dina's heat. Soon we'll be back on track - I hope - , and the next race is going to be Jyväskylä INT LC competition in August...

 Koirat ovat nauttineet harvoista aurinkoisista päivistä nukkumalla parvekkeelle. //

The dogs have been enjoying (the few) summer days by sleeping at our balcony.