maanantai 24. syyskuuta 2018

Syysterkkuja lomalaisilta

Niin se vain päättyi pitkä ja kuuma kesä. Kaikenlaista puuhaa on ollut riittämiin, joten blogi on jäänyt vähän omiin oloihinsa. Kisakausi päättyi viime viikonloppuna Tuomarinkartanolle Kuninkuusjuoksuihin, ja vihdoin saamme hengähtää reissaamisten suhteen. Palataan blogilokissa pikkuisen taaksepäin.

Hot and lovely summer seems to be over. We have been busy, so this blog has been left by it's own. Our LC/racing season ended last weekend, at Long Distance Championships "Kuninkuusjuoksu" event, so holiday is just around the corner. But let's go a bit backward in time.

Sansa eli Jade (D. Evelyn) muutti Vaasaan lk collien ja whippetin pikkusiskoksi, ja on viihtynyt siellä erinomaisesti. Kevan (D. Still Counting) oli jo pakannut laukkunsa lähteäkseen Ruotsiin, mutta lähtö peruuntui ihan viime hetkellä koirasta riippumattomista syistä. Kevan siis etsiskelee itselleen uutta, harrastavaa kotia. Tämä nuorimies on kyllä niin ihana ja sympaattinen kaveri, hirmu avoin ja reipas, sopeutuu kaikkiin tarjottuihin olosuhteisiin ja viehe (ja kaikki muukin liikkuva) tuntuu kiinnostavan kovasti. Harmi kun ei voi itselle jättää, mutta toivottavasti jäisi johonkin lähelle. Kevanista saa halutessaan lisätietoja sähköpostitse osoitteesta dinacon.whippets(a)gmail.com.

Sansa, or nowadays Jade (D. Evelyn) moved to Vaasa to live with smooth Collie and whippet, and she enjoys her life there. Kevan (D. Still Counting) had packed his bags, but suddenly it was cancelled for reasond not depending on him. So, Kevan is looking for new LC/racing home. I would keep him, but I think I have already hands full... More information at dinacon.whippets(a)gmail.com.

Kuva: S. Lihavainen
SM-maastot juostiin tuossa ihan meidän kulmilla elokuun puolivälissä. Ella kurvaili alkuerässä itsensä jaetulle kakkossijalle, mutta finaalissa sitten tykitti täysiä silmät kiinni, josta nolla. Lara 9/30 SERTK-tuloksella, Inna SMM-4. Inna se vaan jatkaa tasaista suorittamistaan, 8. arvokilpailu ja 8. sijoitus neljän parhaan joukossa. Ella ja Esme kävivät kipaisemassa Kartanolla W-H:n kasvattajakilpailussa, ja iloiseksi yllätykseksi sijoittuivat 7. sijalle kaikkiaan 13 joukkueesta. Ella juoksi jo toistamiseen tälle kaudelle uudet enkat 350m matkalle.

Finnish Coursing Championships took place nearby us. Ella was 2nd after the preliminaries, but in the finals she screw up totally, zero points and last place for running like mad. Lara was 9 out of 30 standard bitches, Inna 4th, both with CAC. Well done girls! Ella and Esme participated in Breeder Race as Team Metallica, and they were placed 7th, out of 13 teams! Ella did PB time on 350m - again.

Elo-syyskuun vaihteessa käytiinkin sitten vähän seikkailemassa, määränpäänä Liettuan kansalliset maastot. Mukaan lähti kaksi sloughia omistajansa Liinan kanssa. Kaikenlaisia jännittäviä ja hauskoja tilanteita riitti, navigaattori ajatti maisemareittejä ja mm. yritti tarjoilla McDonald'sin parkkipaikkaa nukkumapaikaksi. Kisapaikalla villinpuoleinen meno jatkui, näin sääntöihin tottuneen suomalaisen näkökulmasta joissain kohdin oiottiin aika railakkaasti, mutta kotiin lähti viisi ehjää koiraa joista kaksi uutta Liettuan käyttövaliota! Innalle kylläkin lähdin sieltä sertiä hakemaan, mutta Laralle lopulta sattui oikeat lottonumerot. Ihanaa että vetsku vielä rokkaa noin! Ellan maastot sen sijaan on maastoiltu, se suoritti täydellisen toisinnon SM-maastoista. Tällä kertaa oikeasti pelotti, ja taisi vieheenvetäjääkin vähän jännittää. Onneksi ei sattunut mitään.

In first weekend of September, we travelled to Lithuania for NAT LC competition. My frien Liina with her sloughis came along. We had such nice road trip with full load of laugh, excitement and adventure. The event itself was quite exciting too, but all five left home with no severe injuries, and two of them followed by new LT LCCH titles! I had planned that title for Inna, but this time Lara had right lottery numbers... Ella performed a rerun of Finnish LC Championships, so no more coursing for her anymore, as she still has all four legs.

 
Odottelin Ellan juoksuja alkavaksi jo aiemmin loppukesästä, mutta kun niitä ei vielä kuulunut, niin ilmoitin sen sitten vielä Kunkkuihin. Ella ei ole aiemmin pitkää matkaa juossut, ja muutenkin nuo arvokilpailut on olleet vähän... no, sanotaan nyt näin, että ei kiinnosta osallistua jos ei ole edes mahdollisuuksia A-finaaliin. Olen näköjään aliarvioinut Ellaa. Aikajuoksuissa huonohkolla startilla ulkona juosten 32,60, samalla ajalla viimeisenä A-finaaliin menneen kanssa! Eroa oli vain viiksikarvan verran. B-finaalissa Ella antoi ihan törkytasoituksen kaverille, joka loppusuoralla kuittasi ohi Ellan juostessa todella ulkona. Voimakkaat sadekuurot olivat kastelleet radan, ja tuuli oli voimakas ja puuskainen eli olosuhteet eivät olleet niin kovin mukavat. Mutta vaikka palkinnotta jäätiin, oli hieno harjoitus. Talvipuuhiksi pitää nyt sitten ottaa se kaarretreeni...

I waited Ella's heat already earlier this summer, but as it didn't show, I entered her to Long Distance Racing Championships in Helsinki. She has never done 480m before, but a nice 32,60 in preliminaries - she was left out of A-finals by only some millimeters! Even though she was 2/2 in B-finals (she runs pretty far from the rail), I'm so pleased with this result, now some rail train for her during winter...

Ella punaisella, kuva Mikko Säe
 
Vielä mummoterveiset loppuun, eli Dina on voinut todella hyvin koko kesän. Se on saanut humputella pihalla muiden kanssa, ja on tilanteeseen ja toimintakykyynsä nähden varsin mainiossa kunnossa. Ulkopuolinen ei välttämättä osaa sen liikkeestä katsoa kumpi jalka on operoitu. Jalka kuvattiin heinäkuulla ja alimmat ruuvit ovat hieman alkaneet löystyä, seurataan miten tilanne etenee ja mahdollisesti talvella mietitään metallin poistoa. Operaatiosta tuli vuosi 21.9. Niin me vaan selvittiin tähän saakka, lämmin kiitos kaikille tuestanne!

Last but not least, some Granny Greetings. Dina has been in so good condition for the whole summer. She has had free access to go out, and she had been sniffing around the garden in her own pace. She uses the leg normally, and an outsider can't see the difference when she moves. She had control x-ray in July, and maybe we'll consider removing the metals next winter. On 21st September, it's one whole year from the operation. We certainly did it, warmest thanks to all for your support!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti