Hyvää matkaa Teinitähteni!

Toivoin, että tämä päivä ei olisi tullut vielä vähään aikaan. Tänään oli se päivä, kun jouduin hyvästelemään ekakoirani Sampan.

Samppa on kärsinyt viimeisen vuoden ajan kovista kaula/niskakivuista, ilmeisesti taustalla on joskus aiemmin sattunut kolari kisoissa tai joku muu kova isku kaulaan. Sampo on käynyt säännöllisesti osteopaatilla Tmi Terveystassun Jaana-Kaisa Timosella, ja siitä onkin ollut todella suuri apu. Porukalla irtijuoksemista on kuitenkin joutunut rajoittamaan, jotta vamma ei pääsisi pahenemaan. Viimeisimmästä osteopaattikäynnistä oli ehtinyt kulua vain alle kuukausi, kun Sampan tilanne yht'äkkiä paheni huomattavasti. Olimme juuri palautuneet kotiin Norjan reissulta, Samppa oli sen ajan hoidossa. Olin luvannut papalle, että turhaan ei tarvitse kärsiä, ja koiraa katsoessani tiesin tehneeni oikean päätöksen.

Viimeiset päivät puuhattiin kaikkea kivaa, Samppa sai joka aamu aamupalaksi tuhdin annoksen särkylääkettä. Käytiin montulla ja kierrettiin vielä porukalla vanhat tutut lenkkimaastot Laajavuoressa ja Muuramessa. Lauantaina 10.5., 10-vuotis vuosipäivämme jälkeisenä päivänä, Samppa nukahti klinikalla syliini pienellä kippuralla syvään huokaisten. Voi kuinka rakastinkaan tuota pientä koiraa! Lepää rauhassa pieni, kiitos ihan kaikesta. Meillä on kova ikävä.

 

I wish this day wouldn't be yet. Today was the day when I had to say goodbye to my dearest guy, my first whippet Samppa.

For past year, Samppa had suffered from chronic neck pain, due to a some kind of accident, probably formed already when he was racing. Samppa visited osteopath Jaana-Kaisa Timonen in Tmi Terveystassu regularly, and he was doing pretty well. Freerunning with the girls was forbidden for him, because it might have caused his neck getting much worse. A few weeks after the last visit to osteopath his condition suddenly got worse, after we got back from Norway. I had made a promise for him, no pain, and when I looked at him I knew it was the right desicion.

During the last days, Samppa had a proper dose of painkillers. We did all kinds of fun stuff, we went to the sandpit where he ran with the girls, we also walked around our old neighbouhoods in Laajavuori and Muurame. On Saturday 10th May, the next day after our 10th anniversary, he fell asleep in my lap. Oh God how I loved that little dog! Rest in peace my sweet boy, thank you for everything. We miss you so much!

SuomiCup ja Liedon maastot

Norjan reissulta palatessa käytiin kotona kääntymässä ja pesemässä pyykit, ja taas mentiin - tällä kertaa matkakohteena Lieto. Pelto oli entuudestaan tuttu, joten pikku spekulaatiota koirien juoksuista oli ilmassa.

Lauantaina Lara juoksi SuomiCupissa, vastassa siis viime kauden parhaat koirat. Ei paljon tassussa painanut pitkä reissu eikä kaatuminen, Lara oli lopputuloksissa hienosti 3. ja palkittiin SERTillä joka oli järjestyksessään kolmas. Hieno Larppi! SuomiCup -maastojen tulokset SVKL:n sivulla.

Kuva: Tuuli Soukka

Sunnuntaina sitten juoksivat serkukset Puuma ja Tiikeri. Dinan kohdalla pelissä oli jälleen paljon, nimittäin FI KVA-M. No, ei ollut meno enää ihan yhtä nättiä kuin Norjassa, mitä sitä nyt mutkissa kääntyilemään kun suoraan pääsee paljon kovempaa. Yhteispisteet 432 ja sijoitus 9/14. Seuraava Suomen maastokisa kokeillaan ehkä ensi syksynä, todennäköisimmin ensi keväänä. Dina keskittyy tästä eteenpäin agilityyn ja ovaalin kipittelyyn, siellä saa vetää niin lujaa kun jaloista pääsee. No, Inna sitten... Odotuksia oli, mutta edellisviikonlopun reissu huomioon ottaen ajattelin, että jos nyt SERTi tulee niin todella jees. No, voittohan sieltä tuli - ja makoisa sellainen! Olen niin ylpeä pikkutiikeristäni! Tulokset SVKL:n sivulla. 

Samaisella pellolla vuonna 2003 ensikilvassaan voiton vei Innan Binki-"isosetä" (Binki v. Dia-Robinne). Innan isomummo ja Binkin emä ovat sisaruksia. Allaolevan kuvan otti Marko Pitkäkaski.

 

Melko hieno viikko, kahdelle koiralle kolme SERTiä kahdesta eri maasta! Olen kyllä niin ylpeä kaikista tytöistäni! Ilmeisesti talvella onnistuttiin kuntopuolessa ihan hyvin, kennelyskästä huolimatta. Fiilistellään hetki näitä ja jatketaan sitten kohti uusia haasteita, nimittäin Innan ratakirjoja... 

A few days after we got back from Norway, we were on the road again - now heading to Lieto. On Saturday, Lara participated in Finnish Cup -competition, in which the last season's best dogs were invited. After two very nice runs Lara was placed 3rd with CAC. It was her 3rd (out of 5 needed for the FI LC CH title). Results here.

Next day, Dina and Inna participated in the Open Trial. Dina needed only one last CAC for the FI LC CH title, but she didn't do so well, placement 9 (out of 14 standard whippet females) with only 432 pts (450 pts needed for the CAC). So, still no CH title for her. Inna did a bit better: she won the class with her first FI CAC! I'm so proud of my little tiger! Results here.

In the picture above, there is Inna with her great granduncle Binki v. Dia-Robinne (Binki's mom and Inna's great grandmother are siblings). Photo taken by Marko Pitkäkaski. The field was the same where Binki won his first LC competition in 2003.

What a week we have had, 3 CAC's for 2 dogs in 2 different countries! I'm so proud of my girls! We'll celebrate this a bit, and then we're heading towards new challenges, Inna's oval track lisence...

Maailmanvalloitus, eli reissuraporttia Norjan maastoista

Muutama harrastajakollega ehtikin jo kysellä reissuraporttia, joten tässäpä sitä nyt tulee, kuvien kera!

Lähdettiin Helsingistä perjantaina 25.4. iltalaivalla kohti Tukholmaa. Tällä kokoonpanolla se ei ollut ensimmäinen laatuaan, sillä viime kesänä menimme samaa reittiä kun ajelimme Saksaan. Toki se oli taas jännittävää, mutta kunnon reissunaisten tapaan tytöt käyttäytyivät koko laivamatkan täysin moitteetta, ja jaksoivatpa jopa pidätellä satama-alueen nurmikolle saakka! Ja siitä se hauskuus sitten alkoi...

A few whippet owner colleagues already asked me to write something about our trip to Norway, so here it comes! We left Helsinki by ferry on 25th April. It wasn't our first trip with this composition, but still it was a bit exciting. The girls behaved so well for the whole boat trip, I'm so proud of them! They even didn't pee untill we drove out of the ferry and stopped on a port of Stockholm on a small lawn area. And then fhe fun part begun...

 Kuva: GoogleMaps

Keli oli kyllä mitä mahtavin, heti Tukholmasta lähdettyä lämpötila kipusi +20 asteeseen ja aurinko jollotti täydeltä terältä. Ei siis pöllömpi reissukeli! Iltapäivällä saavuttiin Töckforsiin, josta olin varannut yöpaikan. Muutama ruotsalainen whippetisti oli myös osunut samaan paikkaan. Meillä kävi aivan uskomaton tuuri, sillä heti minun jälkeeni saapui eräs Ruotsissa asuva suomalainen herrasmies (hänellä ei siis ollut koiria), joka ystävällisesti auttoi minua saamaan huoneeni. Rupattelimme vielä Ruotsin maantiedosta ja historiasta illan kuluessa useammankin tovin. Kiitos vielä seurasta, jos satut tätä lukemaan!

The weather was the most amazing, +20 degrees and no clouds in the sky. Couldn't be any nicer weather to drive. In the afternoon we reached our pit stop, Töckfors, where we stayed overnight. There were also a few swedish whippetowners. We got an amazing lucky, because after us there arrived a Finnish gentleman who lives in Sweden (he had no dogs). He kindly helped me to get my room, and then in the evening we had a nice chat about history and geography of Sweden. Thanks again, if you happen to read this!

Iltapalalla // Supper

Aamulla seitsemän jälkeen lähdettiin kohti kisapaikkaa. Sitten päästiinkin tositoimiin, eli tutut eläinlääkärintarkastukset ja kirjojen viennit toimistoon - mutta toisin kuin Suomessa, juuri tässä järjestyksessä. Arvonta tapahtui suljetuin ovin, ja lähtölista ilmestyi seinälle jonkin ajan kuluttua. Mittanarttujen luokka oli whippettien viimeisenä, joten ennen omien koirien lämmittelyä oli hetki aikaa tutustua rataan ja käytäntöihin. Rata oli rakennettu sänkipellolle, ja sillä oli mittaa vajaat 750m. Vetolaite oli akkuversio, joten tuttua moottoriääntä ei kuulunut ja jopa Dina malttoi olla rauhassa.

In the morning after 7 a.m. we headed to the racing place. We soon got to the issue itself, a vet check and lisence books to the office - in this order, otherwise than in Finland. Then we waited the start lists for a while. Standard female class was the last of whippets, so I had some time to explore the track and practises. The track was built on a field, and it was nearly 750m long. The lure equipment was a battery version, so there was no motor sound and even Dina was calm.

Lämpötila kipusi alkuerien jälkeen hellelukemiin. Onneksi olin unohtanut kassiin pääsiäisreissulta caprihousut, sillä ilman niitä olisin takuulla sulanut (olin varustautunut noin 20 astetta kylmempään keliin). Tunnelma oli rento, ihmiset olivat todella mukavia ja kaikilla tuntui olevan todella hauskaa. Minulta kyseltiin kovin kiinnostuneina Suomen maastoilusta, ja minä puolestani kyselin Norjan ja Ruotsin käytännöistä. Varsin mielenkiintoista! Seurasin omien koirien ohella myös Innan Isac-veljen (kansalliset whippeturokset) sekä Dinan Dizzco-siskon juoksuja. Alkuerän jälkeen Isac johti omaa luokkaansa, ja whippetnartuissa Dizzco oli 2. sijalla, Inna 4., Dina 9. ja Lara pahannäköisen kaatumisen jälkeen jossain häntäpäässä tuloslistaa. Onneksi Larppinen kuitenkin säilyi kaatumisesta vammoitta ja suureksi ihmeeksi pääsi jopa finaaliin.

The temperature rised soon after the 1st round over +25 degrees. Luckily I had forgotten a pair of shorter pants in my bag (I had equipped on a climate 20 degreed colder). The ambience was relaxed, all the people were such nice and everyone seemed to have fun. People asked me about Finnish coursing, and I asked them about Swedish and Norwegian rules and practises. So interesting! Among my own dogs, I was following Inna's brother Isac's (national whippet males) and Dina's sister Dizzco's runs by great interest. After the 1st round, Isac was on lead in his class, and Dizzco was 2nd, Inna 4th and Dina 9th in standard whippet female class. Lara fell quite badly, and she was at the end of the list. Luckily she didn't hurt herself, and as a great ashtonishment she even get to the 2nd round.

Tytöt lataa akkuja // The girls loading batteries

Finaalit sujuivat loppujen lopuksi melko jouhevasti parista vieherikosta huolimatta. Kaikki tytöt juoksivat oikein kivannäköisesti, ottaen huomioon pitkän matkan ja kuuman kelin. Erityisesti Inna ilahdutti minua, sillä likka juoksi ensikilpansa. Palkintojenjakoa odotellessa sama mukava rento tunnelma jatkui. 

The finals went quite smooth after all, despite of a minor problems with the lure equipment. All the girls ran very nicely, considering the long trip and hot weather. Specially Inna delighted me, because this was her first official race. The same relaxed athmosphere followed when we were waiting for the prize ceremony.

 Odotellessa otettiin D-siskoista muutama yhteiskuva. Tytöt vaan eivät olleet pitkän päivän jälkeen parhaimmillaan, mutta kyllä ne siskoiksi tunnistaa. Molemmilla tosin hiukan EVVK-ilme... // We also had some pics of the D-sisters. Unfortunatelly they weren't the best after a long day, but they definitelly have the same looks. At the moment, "couldn't care less" -faces...

Palkintojenjaossa saatiinkin taputtaa oikein urakalla: ensin Innan Isac-veli kävi pokkaamassa oman luokkansa kakkostilasta sertin, ja perään Inna oman luokkansa kolmostilasta myöskin sertin - ensimmäisenä suomalaisena whippettinä kautta aikain! Vähänkö oli UPEAA!!!

At the prize ceremony we had several sources of joy: first, Inna's brother Isac was placed 2nd in his class with CAC, and then Inna 3rd in her class also with CAC - also being a first Finnish whippet with NO CAC! How cool is that!!

 Åsa ja Isac 2.

 Pronssittaren halaushetki // Hugs to the Bronze Girl

 Inna 3., Dizzco 4.

 Whippetnarttujen tulokset // Standard whippet female results

Kuvat Gry Runa Nielsen (tack!)

Olipa melkoinen päivä! Upea keli ja upea tapahtuma, tänne on tultava kyllä uudestaankin! Jatkoimme matkaa väsyneinä mutta onnellisina kohti viimeistä etappiamme, Dinan ihanaa Derraco-veljeä ja hyvää ystävääni Annea. Matkalla oli pakko pysähtyä ihailemaan upeita maisemia.

What a day! Great weather and a great coursing event, we'll have to come back next year! We continued our trip to Dina's lovely brother Derraco and my good friend Anne. Under way we had to stop for the lovely view.

 Kuva: GoogleMaps

 

Seuraavana aamuna ennen lähtöä tytöt pääsivät vielä Annen poikien kanssa pellolle juoksemaan - ja sekös oli mukavaa! Otimme myös muutamia kuvia koirista, niistä (sekä yöpaikasta) iso kiitos Annelle! Oli todella mukava nähdä taas, toivottavasti näemme vielä uudelleen tänä kesänä!

Next morning before we left, the girls had some fun in the field with Anne's boys - and that was a real amusement! We also took some pics of the dogs - many thanks to Anne for both B&B and the photos! It was so nice to see, hope we'll meet again later this summer!

 Sertitytön pose // Certificate Girl posing

 Ihanaiset sisarukset Dina ja Derraco // The lovely siblings Dina and Derraco

Paluumatka maanantai-iltana laivalla meni nukkuessa, kuten arvata saattaa. Helsinkiin saavuttuamme käytiin vielä parissa paikassa kyläilemässä, joten olimme kotona vasta myöhään illalla. Kohta onkin edessä uudet seikkailut, kun vapun jälkeisenä viikonloppuna suuntaamme Suomen Turkuun SuomiCuppeihin.

The return trip on monday evening on a boat went by sleeping, as one can guess. When we arrived Helsinki we visited some friends, so we didn't get home before evening. Soon we'll have a new adventure ahead, next weekend we're heading to Turku for Finnish Cup Coursings.

* * *

Lopuksi vielä muistutan, että ulkomaille halajavan kannattaa tutustua ko. maan maastojuoksusääntöihin huolella. Ne eivät välttämättä joka kohdassa ole samanlaiset kuin mihin on tottunut. Norjan säännöt löytyvät täältä (norjaksi). Lisäksi huomionarvoista on, että Ruotsin kautta Norjaan matkatessa - samoin kuin Ruotsista Suomeen tullessa - koiran on oltava lääkitty ekinokokkoosia vastaan. Siitä lisätietoa löytyy Mattilsynet'in nettisivulta englanniksi.

At the end, if you're heading abroads for coursing, I recommend to read the national LC rules. Rules of  Norwegian Lure Coursing Associety are found here (in norwegian). You should also notice that when you travel to Norway via Sweden - and back to Finland - your dog must be theated against echinococcosis. More info about that you'll find on Mattilsynet's web site

in english.

Pääsiäiskivaa

Pääsiäisenä kerhomme Mopet Show järkkäili kivan pikku tapahtuman jäsenilleen. Kaikkia jo kovin poltteli päästä harrastamaan, joten Pitkäperjantaiksi oli varattu Nokian koirauimalaan uintivuoroja, ja sen jälkeen läheiseen Kolmenkulman Koirakeskukseen tutustumiskerta Doboon. Lauantaina korkattiin maastokausi harkoilla Valkeakoskella Ilolan matkailutilan pellolla. Inna pääsi ekaa kertaa tälle kesälle katsomaan pupujuttuja - ensi viikonloppuna sitten tositoimiin! Hienosti meni juoksut, kelikin oli mitä parhain ja porukkaa paikalla suorastaan sankoin joukoin!

On Eastern, our club Mopet Show organized a little happening for all the members. Everyone was waiting anxiously the season to start, so on Friday we had a swimming turn on Nokia Dog Spa, and after that we had a lesson of Dobo at Dog Center Kolmenkulma. On Saturday we had LC training in Valkeakoski, Ilola. Inna ran her first run for this year, and it went very well - next weekend we'll get in serious business! The weather was perfect and there was also a lot of people!

Kuva: Kimmo Salmi

 Kuvat: Pirjo Jutila

 Kuva: Janne Tuominen

 Kuva: Eija Lähdesmäki