Kolmisen viikkoa olen kärvistellyt epätietoisuudessa ja kytännyt silmä kovana Laran käyttäytymistä ja olemusta. Ensimmäiset reilu pari viikkoa meni ilman mitään suurempia, paitsi että Lara on nukkunut makuuhuoneessa erillään muista - mikä on sille hyvin epätyypillistä, se kun on kovin läheisyyshakuinen. Muutamana päivänä oli vähän tummahkoa vuotoa, yhtenä päivänä se ei halunnut syödä. Se ei myöskään lähde sisällä riehupaineihin muiden kanssa vaan leikkii mieluiten yksin. Ulkona kyllä olisi menohaluja, mutta olen pitänyt Laran remmissä, ihan vaan varuiksi kun nuo juoksuleikit aina tuppaa menemään tönimiseksi. Nyt viikonloppuna tuli 21 vrk astumisista, ja lähes samalla kellonlyömällä lauantai-iltana Laran muutoin erinomainen ruokahalu oli kadonnut kuin taikaiskusta! Ensi viikolle täytyisi katsella ultra-aikaa...
It's been a rough time for me, wondering if there's anybody in Lara's belly. The first couple of weeks the symptoms were quite slight, except that she now prefers to sleep alone in the bedroom. This is odd, because Lara is the one who usually seeks for others company. She is a bit calmer now, no hard playing inside with the others, instead she plays alone. Outside she would like to run, but I've been keeping her in the leash, just in case. On this weekend, there's 21 days from the matings, and at the same second on Saturday eve, Lara became nauseous and didn't want to eat. Her apetite is very good, so this was very rare for her. So, next week we'll go to ultrasound check...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti