Tykkään puuhailla koirieni kanssa kaikenlaisia, toisinaan myös vinttikoirille vähän epätyypillisempiä juttuja. Olen jo lähes kyllästymiseen saakka kuunnellut luentoja siitä, kuinka vinttikoira on kaikin puolin oppimiskyvytön eikä sen kanssa voi harrastaa suurin piirtein mitään muuta kuin muovipussin jahtaamista - tämä erittäin asiantuntevan pk-rotuharrastajan suusta. Eikä sitä edes VOI kouluttaa, koska sen vietit kärsivät. No, tämänkin uhalla ilmoittauduin Dinan kanssa BH-kokeeseen valmentavalle kurssille. BH-koe on palveluskoirien käyttäytymiskoe, joka on läpäistävä voidakseen osallistua palveluskoirakokeisiin. Lisää kokeesta Palveluskoiraliiton sivuilla. Me nyt ei ihan sinne saakka haaveilla, vaan päätin lähteä treenaamaan BH-kokeeseen ihan vaan huvin vuoksi, kun on niin kiva päästä pätemään. KoiraNetin mukaan vuosina 2004-2014 ainoastaan kolme whippettiä ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.
Edellisen kerran olen ollut koulutuskentällä Sampan kanssa vuonna 2006. Ehkä. Dina tuijotti minua epäuskoisena ja vuoroin vilkuili vieressä leikkivää berninpaimenkoiraa. "Oletko tosissasi?!" En ollut vielä ennen tätä päivää ihan tarkalleen hahmottanut mihin olen (taas) ryhtymässä, mutta pikkuhiljaa se alkoi selvitä. Ensin vähän leikittiin, treenitaskusta löytyi Dinan rakas, tanskalaisesta viikinkimuseosta ostettu jäniksennahka. Hiukan houkutellen Dina lähti leikkiin, selkeästi se mietti olenko mennyt sekaisin. Sitten sivulletuloa, lihapullalla ohjaten se oikea paikka löytyi ainakin joka kolmannella. Seuraamisen hinkkaamiseen olen päättänyt suhtautua huumorilla, ja onneksi ohjaajamme oli samoilla linjoilla. Paikka on "siellä päin", mutta enimmäkseen onneksi olemme samalla neliömetrillä... Treenin suurin yllätys oli ehdottomasti se, että Dina kesti paikkamakuussa jopa kaksi parin minuutin pätkää (tosin, nousi puolivälissä, mutta toisella puolella oli jonkin verran häiriötä)!! Koira, joka ei edes mennyt maahan vielä viime syksynä! Ihan huipputreenit kyllä, ja ihan huippukoira! Dina tuntui ensijärkytyksestä toivuttuaan myös jotenkin kummallisella tavalla nauttivan vähän erilaisesta tekemisestä, ja ihana kyllä huomata miten hurja työmotivaatio sillä on.
Kevät tulee kovaa vauhtia, ja onneksi on piakkoin luvassa näitä hiukan tutumpiakin harrasteita. Innan maastokirja saapui, ja heti lähti parit kisailmot matkaan. Viime viikolla likka pääsi mitan alle, ja tulokseksi saatiin varsin mukava 46,6cm. Kauaa ei onneksi tarvitse odottaa, kuukauden päästä pääsee taas pakkaamaan autoa! Vihdoin on kevät!
I like to do diffenent things with my dogs, even though they weren't very typical activities for sighthounds. I have heard numerous lectures about how it is impossible to train a sighthound, and how it ruins dog's capacity to hunt. Yeah right. I've decided to train with Dina on a Behavioral Test, which is mostly targeted for real working dogs. I think it would be cool to pass the test, because there are only 3 whippets, who have passed the test in past 10 years.
We had our first training session last week, and Dina was awesome! We did stuff which wasn't very familiar for either of us (following on a precise position next to me, sit next to me, lie still on the ground when another dog is working next to us), but I think Dina really has great working moral. We really had fun.
Soon we're having more familiar hobbies, when our coursing season starts in few weeks. Inna got her coursing lisence, she had her measurement last week, and it was nice: 46,6cm. Finally it's spring!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti